Etusivulle | Historia-etusivulle |

Helsingin Jyry 40-luvulla [Päivitetty 30.10.2001]

Helsingin Jyry 50-luvulla [Päivitetty 7.11.2001]

Helsingin Jyry 60-luvulla [Päivitetty 30.10.2001]

Helsingin Jyry 70-luvulla [Päivitetty 30.10.2001]

Helsingin Jyry 80-luvulla [Päivitetty 30.10.2001]

Rasti-Jyry 90-luvulla [Päivitetty 28.11..2001]

Suunnistus Jyryssä kautta vuosikymmenten


Jyryn suunnistuksen veteraaneja vasemmalta Into Purme, Unto Kanerva, Veijo Puhjo, Risto Uljas, Jorma Helin ja Pentti Haapalahti. Kaikki ovat mukana historiakertomuksessa oheisissa linkeissä. Taustalla oleva taulu on Halonen-jäljennös, jonka Jyryn voimistelijat voittivat v. 1911. (kuva alla)


Jyryn suunnistus 40- ja 50-luvuilla

Helsingin Jyryn suunnistus alkoi siten, että Raimo Johtonen käveli seuran toimistoon ja ilmoitti haluavansa aloittaa suunnistuksen. Vuoden 1947 aikana Johtonen (1929-1996) mitä ilmeisimmin osallistui joihinkin kilpailuihin. Seuran jäseneksi hänet on merkitty 1.10.1947.

Vuonna 1948 hän osallistui suunnistuskursseille, kansallisiin kilpailuihin, TULn mestaruuskisoihin (sija 14 sarjassa H19) ja otti TULn Helsingin piirin yösuunnistusmestaruuden nuorten sarjassa.

Johtosen setä Oiva oli 1920-luvulla TULn parhaita nyrkkeilijöitä ja Jyryn lakkauttamisen jälkeen 1930-luvulla maaotteluedustajana sekä SM-mitaleilla useita kertoja. Oiva "Juoni" Johtonen palasi Jyryyn 1940-luvun lopulla. Oli siten luonnollista, että Raimo valitsi Jyryn. Hän oli Ressun lukion poikia, suunnistajista jo silloin tunnetun koulun. Useimmat (mm. Salmenkylän veljekset) kuuluivat HS:n riveihin.

Vuoden 1948 lopulla on Jyryn johtokunnan pöytäkirjassa maininta suunnistuksen aloittamisesta (ilmeisesti tosi mielellä), kun päätettiin hankkia karttoja, palkintoja ja kreppipaperia.

Vuosi 1949 oli ensimmäinen varsinainen suunnistusvuosi. Silloin Jyry järjesti Nuuksiossa Punjon kartanolla jo kansalliset kilpailut. Johtosen ratoja kiiteltiin. H19-sarjan voitti Jyryn oma poika Unto Kalin. Tämänkin kartan on säilyttänyt Tuomarilan Urheilijoita koko ikänsä edustanut Matti Leikas, joka silloin 15-vuotiaana oli sarjan viimeinen. Matti kehui Johtosta, joka järjesti myös Tuomarilan pojille harjoituksia ja kilpailuja. Ressun pojista luokkatovert Leikas, Matti Varuskivi (PiTa) ja Reijo Mäkelä (Jyry) menivät TUL:n seuroihin.

Vuonna 1949 Jyryssä oli neljä kilpailevaa suunnistajaa, Johtosen ja Kalinin lisäksi Einar Kokkonen (sarja H35) ja Matti Niemi (H19). Seuran ensimmäisen TUL-mitalin (hopeaa) Jyrylle toi Johtonen sarjassa H21 vuonna 1949. Vuodesta 1950 lähtien jyryläissuunnistajien määrä lisääntyi. Johtonen hylättiin kyseenalaisesti TUL:n mestaruuskisoissa vuonna 1950 varmalta H21-sarjan mitalitilalta. Yleiseen sarjaan nousseena hän ei vuodesta 1951 lähtien juuri menestynyt yökilpailuja lukuunottamatta (pm:t ja kansalliset). Hänen tiensä kulkikin järjestöpuolle, joka alkoi TUL:n suunnistusjaoston jäsenenä vuonna 1951.

Jyryyn oli kuitenkin kehittymässä todellinen huippujuniori, Reijo Mäkelä (1934-2000). Eikä hän ollut ainoa. Raimo Määttänen otti TUL-pronssia H19-sarjassa vuonna 1951 ja oli samana vuonna valtakunnallisella ranking-listalla (ns. AaKoon tilasto) sijalla 27. Mutta Mäkelä oli H17-sarjan 7. ja vuonna 1952 peräti toinen.

Vuosina 1952-53 ja vielä 1954 Jyryn suunnistus voimistui huomattavasti. Oma juniori Pentti Haapalahti (s. 1935) aloitti 1953 täysin oppineen suunnistajan tavoin. Vahinko, ettei hän aloittanut aiemmin, kun oli Jyryyn liittynyt jo 1946. Edellä mainittujen lisäksi TUL:n mestaruusviesteihin tai henkilökohtaisiin kilpailuihin osallistuivat ainakin Rainer Öhman, Reijo Liljamo, Arvo Olkkonen, Ahti Holm, P.Jonsson ja Kalervo Öhman. Lisäksi kansallisten kilpailujen osanottajina nähtiin ainakin hiihtomies Olavi Rissanen, nyrkkeilijä Ylermi Linikko ja 14-vuotias Hannu Leinonen.

TUL:n mestaruusviesteissä 1952-54 Jyry saavutti sijat 6, 3 ja 6 miesten sarjassa. Nuorten (alle 19) viestisijoitukset oli 1952/6 ja 1953/4. Vuoden 1952 viestit epäonnistuivat aloituksiin. Lopun hyvät juoksut, miehissä Liljamo ja Johtonen sekä nuorissa Määttänen ja Mäkelä, eivät auttaneet mitalisijoille. Inkeroisten viestissä nimimerkki Pohjoisneula mainitsi erityisenä jyryläissuorituksena kuitenkin sen, että kilpailua edeltävässä banketissa Johtosen takista irtosivat napit tanssilattialla.

Porvoossa 1953 kisat järjestettiin piirijuhlien yhteydessä. Lähtö oli klo 4:n jälkeen, rastit vaikeat ja kartta toivoton pitäjänkartta. Jyry ei luottanut nuortensa menestysmahdollisuuksiin. Niinpä Reijo Mäkelä siirrettiin miesten ykkösjoukkueeseen. Ei olisi kannattanut, sillä joukkue keskeytti. Nuorten ykkösosuudelta tuli Haapalahti ylivoimaisessa johdossa mutta kakkososuus petti ja niin saatiin tyytyä nelossijaan. Miesten viestissä Jyry vei ensimmäisen TULm-viestimitalinsa. Seuraavaa saatiinkin odottaa 25 vuotta! Vuoden 1953 kakkosjoukkueen sankarit olivat Reijo Liljamo, Raimo Määttänen ja Arvo Olkkonen. Tarkemmin voi viestistä lukea muualta näiltä nettisivulta.

Ainoan TUL:n mestaruuden I kaudella otti H20-sarjan Reijo Mäkelä vuonna 1954, kun Haapalahti oli tällöin sijalla 10. Jyryläisten parhaina alkukauden suorituksina on kuitenkin pidettävä Mäkelän SM-sijoituksia 4 (H19/1952) ja 7 (H20/1954), sillä TUL:n verraten hyvästä tasosta huolimatta TUL-mitalit kuitenkin olivat arvoltaan huonommat. Näin siitä huolimatta, että näitä Jyrylle tuli 4 kpl vuosina 1949-54 (kulta, hopea ja 2 pronssia).

SM-viesteihin Jyry ei osallistunut. Joukkue olisi ollut, mutta raha oli esteenä esim. 1954 ainakin johtokunnan näkökulmasta. Myöskään Jukolan viestiin ei osallistuttu, vaikka se olisi ollut joukon koostumuksen ja laajuuden vuoksi teoriassa mahdollista sekä 1953 että 1954, ehkä vielä 1955:kin. Kuriositeettina mainittakoon Hannes Kolehmaisen "osallistuminen" vuoden 1954 Jukolaan. Sitä vastoin Suomen Sosialidemokraatin 5 pnk:n viestissä oltiin mukana sen kaikkina alkuvuosina.

Seurasi katastrofalinen vuosi 1955. TUL:n seuraksi oli perustettu Eräkärpät, johon mm. Kullervon huippunimet menivät. Siellä tarjoutui mahdollisuus Jukolaan Mäkelälle ja Haapalahdelle. Seura älähti asiasta. Johtonenkin oli juossut Tuomarilan joukkueen ankkurina. Kaiken huipuksi Johtonen suivaantui siitä, että TUL:n jaostoon valittiin hänen sijastaan Olkkonen, ja erosi Jyryn jaostostakin. Hetken kuluttua Jyryllä oli kaksi miestä TUL:n jaostossa (Johtonenkin valittiin) mutta suunnistajat loppuivat.

Mikään seura ei ollut hakenut TUL:n viestisuunnistusten järjestämistä, joten Jyry suostui tehtävään loka-marraskuun lopulla. Viestipaikkana oli Arolammin seisake. Lumisade, bussin harhaanajo, rastivirheet mitätöivät kilpailun kokonaan.

Johtonen ja moni muu siirtyi Tuomarilaan, Haapalahti HKT:n leiriin. Olkkonen keskittyi Jyryn johtokuntaan ja loi maineikkaan juoksu-uran. Jyryn suunnistus sai odottaa uutta tulemistaan 15 vuotta. Tilastoissa näkyi muutamia vuosia vain Olkkosen ratamestarikortti.