Etusivulle

Luonnos: liikuntapaikat historianäyttelyyn

Jyryn historia

Jyryn henkilöitä

Naisosasto - ikuinen ja ikinuori

Jyryn spartakiadipalloilijat 1928

Jyryn jalka- ja jääpallo 1945 jälkeen

Jyryn suunnistus 40-luvulta alkaen

Konkarijuoksijoita 1921

Jyry ja muut seurat

Jyryn hammasratas
ja Alfred Tanner


Jyryn liikuntapaikat

Alppilan mäki

Sörkan Bislet ja Työväen luistinrata

Ravirata, Oulunkylä ja Marathon 1909

Seuratoiminnan arkipäivää 90 vuotta sitten

Tarinoita vuosien varrelta

1. maailmansodan arvet Helsingissä

Jyry ja vuosi 1918

Syökö urheilija?

Seuratoiminnan arkipäivää 90 vuotta sitten

Urheiluseuratoiminta ei ole vain ruusuilla tanssimista. Ainakin johtokunta tuntee usein kävelevänsä ruusujen piikkisillä varsilla! Seuraava tarina perustuu Jyryn yleisten kokousten, kuukausikokousten, ylimääräisten kokousten, johtokunnan kokousten jne. pöytäkirjoihin. Tarkkoja viitteitä esitän jonkin verran. Materiaali on Jyryn aineistossa Urheiluarkistossa sekä muistiinpanoissani. No niin, otetaanpa opiksi tai sitten ei!

Jyryn perustajajäsen Alpo Nousuvaara (ent. Närvänen, kehystäjä, s.13.11.1976) oli vuonna 1909 seuran puheenjohtajana. Hän oli varsin arvostettu jyryläinen. Varapuheenjohtajana toimi Kalle Säde, joka oli myös samana vuonna perustetun naisosaston johtaja eli myös naisten voimistenohjaaja! Muut johtokunnan jäsenet olivat Reino Tamminen (myös rahastonhoitaja), Juho Linko (kalustonhoitaja), Fr. Tamminen (sihteeri maaliskuuhun asti), J. Kivimäki (varakirjuri) sekä Kalle Nieminen (jäsenmaksujen kantomies).

Elokuussa todettiin, että maratoonari Nieminen ja painija Kivimäki matkustavat Amerikkaan. Molemmat olivat olleet olympiadustajia Lontoossa 1908, joten ammottava urheilullinen aukko jäi heidän jälkeensä. Olihan Nieminen myös maratonin tilastokakkonen Suomessa Jyryn Viljami Kolehmaisen jälkeen. Mutta Viljamikin muutti rapakon taakse myöhemmin syksyllä ja ryhtyi Niemisen tavoin ammattilaisjuoksijaksi.

Johtokunnan jäseniä olivat lisäksi koko vuoden ukko-osaston johtaja Hjalmar Marttinen (1.4.1984, maalari, kuoli Kavantsaaren rintamalla 17.3.1918 Jyryn komppanian päällikkönä) sekä naisosaston edustaja Elna Koponen (s. 12.5.1988, tehtaantyöntekijä).

Niemisen ja Kivimäen tilalle johtokuntaan tulivat J.Savinen ja A.A.Airisto. Samalla Niemisen tilalle kantomieheksi nimettiin johtokunnan jäsen hiihtäjä Juho Linko.

Jyryn jäsenluettelot vuosisadan alusta ovat siitä hankalat, että ne on alkupäästään rekonstruoitu alkamaan kunniajäsen (nimetty 1914) Hannes Kolehmaisella ja pois on jätetty Amerikkaan muuttaneita (myös huippuhiihtäjä Linko myöhemmin) ym. Onpahan tuolla kuitenkin yli 5500 nimeä vuoteen 1929 mennessä! Luetteloiden "pintaraapaisusta" ei paljon kostu vaan niihin on syvennyttävä vertailuin ja ajan kanssa. Linkoon(kin) palataan myöhemmin henkilöesittelyin.

Tilintarkastajat vuonna 1909 olivat Anton Auri (s. 1880, kauppias, liittynyt seuraan 1.9.1905) sekä painija A.Viljakainen. Varatilintarkastajat maratoonari Alfred Aho (s. 27.10.1877, seuran perustajajäsen ja myöhempi kunniajäsen, silloin sementtityöntekijä ja myöhemmin kadunlakaisija) sekä Kustaa Tero (s. 7.10.1983, seuran jäsen 14.2.1905 lähtien).

Tilintarkastus oli luotettavissa käsissä. Toiseen vuosikokoukseen 23.1.1910 mennessä ei tilintarkastus ollut vielä selvä. Kokouksessa 14.2.1910 todettiin, että vajausta oli. Vuoden aikana oli ollut 3 jäsenkirjuria (tai kantomiestä). Kenen tileissä vajaus oli? Kokouksessa 4.5.1910 uusiksi tarkastajiksi määrättiin O.Lähteinen ja Hirmukallio. Vasta ylimääräisessä kokouksessa 27.1.1911 todettiin tilintarkastajien löytäneen "erehdyksiä" vuodelta 1909 peräti 73:15 Smk. Asia jätettiin silleen. Että tällaista, mutta jatkoa seuraa henkilö- ja tilirintamalta!

Alustavassa vuosikokouksessa 12.12.1909 oli paikalla noin 100 jäsentä. Paikkana seuran voimistelusali, osoite Sirkuskatu 5. Osoitteena todella käytettiin tätä. Sirkuskadun (nyt Paasivuorenkatu) puolihan oli rakentamatta aina vuoteen 1925 asti eikä Säästöpankinrantaa katuna tunnettu vielä silloin. Nousuvaara valittiin puheenjohtajaksi ilman vaalia. Sihteeriksi tuli Auri (49 ääntä) vastaehdokkainaan J.Booman (4) ja tuleva komppanianpäällikkö Marttinen (3 ääntä). Johtokuntaan tulivat Reino Tamminen (40 ääntä), Booman (34), Emil Huhta (s. 7.10.1987, jäsen 26.12.1906 lähtien, puuseppä) ja Siiri Lammi (ääniä 31, kuten Huhdallakin).

Jäseniä Jyryssä oli vuosikymmen vaihteessa 416, joista täysin maksaneita 107, puolet maksaneita 202, laiminlyöneitä 102 sekä vapaajäseniä 4. Lisäksi johtokunta oli vapaa jäsenmaksuista. Summa ei mitenkään täsmää mutta väliäkö tuolla. Vaikutta jotenkin Jyryltä tänä päivänä, vai?

Varajäseneksi valittu Tuomala tuli heti Siiri Lammin tilalle, joka ei halunnut lähteä johtokuntatyöhön. Johtokunnan jäsen (juoksija ym.) Boman (teollisuustoimihenkilö ammatiltaan, myöhempi "konna" jyryläisittäin) lahjoitti pokaalin seuran hiihtokilpailuihin.

Yleisessä kokouksessa 4.5.1910 myönnettiin ero Marttiselle sekä paikkakunnalta pois muuttaneelle Huhdalle. Tilalle valittiin Väinö Lähteinen (28 ääntä) sekä Vilkman (22). Seuraavana oli juoksija Alarik Kuitunen (8). Lähteisen (s. 25.7.1987, seuraan 26.9.1908, verhoilija, myöhemmin verhoilijamestari ja toimittaja) valinnalla oli ilmeisen suuri merkitys myöhempien tapahtumien (myös Nousuvaaran henkilönä) kannalta. Noin karkeasti ottaen Lähteisen suurin "ongelma" oli ilmeinen pätevyys. Vilkman muutettua paikkakunnalta johtokuntaan valittiin 7.6.1910 Johan Paganus (s. 18.11.1985, jäseneksi 10.1.1908, sähkötyöntekijä). IP:n huom!- Jotenkin tuttu tuo "Sähkö-Paganus".

Johtokunnan tehtävistä tärkeimpiä olivat kilpailujen järjestämiset, joissa jäsenten lisäksi oli lukuisa joukko tuttuja nimiä, esimerkiksi 20-luvun lopun ja 30-luvun TULn puheenjohtaja T.H.Vilppula, joka toimi yövahtina kuninkuuskilpailujen (Eläintarhassa 27-28.8.1910) pitopaikalla. Urheilukuninkuuden muuten voitti myöhempi jyryläinen Eino Pekkala (tuolloin Tampereen Pyrintö).

Oulunkylä-trinaan kuuluisi myös Jyryn monivuotisen, nuorena kuolleen valmentajan August Grenin hautajaiset 18.9.1910. Hautajaissaatto lähti Oulunkylästä klo 10. Sinne jyryläiset menivät klo 9 uudelta asemalta lähteneellä junalla. Punavalkonauhaisen seppeleen, jossa luki "August Gren. Kiitos uutteruudestasi. V- ja U-seura Jyry", laski Kalle Säde. Jäsenistölle ilmoitettiin asiasta "Työmies"-lehdessä.

Kokouksessa 26.10 valittiin eroa pyytäneen sihteerin (Auri) tilalle Väinö Lähteinen. Helsingin piiriin (siis SVUL:n) kokousedustajiksi valittiin seuraavat: Nousuvaara, Tamminen, Säde, Boman (nyt jo yhdellä o:lla), Linko sekä Lähteinen. Nousuvaara oli kulkemassa tuhon tietä, mitä ei vielä kenties havaittu mutta varmasti jotkut tiesivät.

Seuran alustavassa vuosikokouksessa 20.12.1910 asetettiin seuraavat 7 ehdokasta: J.Boman, Haaparinne, Väinö Lähteinen, Otto Paananen, Johan Alfred Tanner, Kalle Säde ja Alpo Nousuvaara. A.Lindforsin ehdotuksesta jokaista ehdokasta arvioitiin puheenvuoroissa erikseen. Äänestykseen jäivät Paananen, Lähteinen, Haparinne, Boman ja Nousuvaara. Suljetuin lipuin suoritetun vaalin ääntenlaskijoina olivat Hietala, Mäkinen, Kumpu ja Tanner.

Vaalin tulos: Lähteinen 35, Paananen 18, Boman 6 ja viimeisinä Haaparinne sekä istuva puheenjohtaja Nousuvaara, molemmat 4 ääntä! Sihteeriksi valittiin yksimielisesti O.J.Salovaara.

Johtokuntaan tulivat äänestyksessä: Boman 43, Paananen 36, Nousuvaara 35, Aksel Lindfors 27 ja O.Kivistö, joka voitti arvalla myös 21 ääntä saaneen Haaparinteen. Toisen varajäsenpaikan sai entinen johtokunnan jäsen hiihtäjä Linko, joka voitti arvalla myös 18 ääntä saaneen maratoonari Ahon. Ylimääräisen kokouksen 27.1.1911 avasi Nousuvaara, mutta kieltäytyi samalla jatkamasta puheenjohtajana. Tässä kokouksessahan todettin tuo mahtava vuoden 1909 vajaus 73:15 (lienee nykyrahassa alle 1000 mk).

Vuosikokouksen 30.1.1911 pöytäkirjaan merkittiin, että "herra Nousuvaaran kieltäydyttyä johtamasta puhetta valittiin tähän toimeen jäsen Haaparinne". Oli siis tultu niin pitkälle, että Nousuvaara oli lakannut myös kirjallisesti olemasta "toveri" ja muuttunut "herraksi", mitä työvänliikkeen sanastossa voidaan pitää tuolloin ja vähän nytkin pahimman luokan herjana.

Yleisessä kokouksessa 15.12.1911 Nousuvaara oli paikalla, kuten ennenkin. Hän ehdotti keskusteltavaksi valituista virkalijoista ja heidän pätevyydestään. Asiasta käytettiin hyvin lukuisia teräviä puheenvuoroja, mutta täytyi se jättää hermostumisen ja myöhäisen ajan tähden (13§). Välillä muuhun asiaan. Koko ajanhan pyöri ihan oikea urheilutoimintakin, ihme kyllä. Nimittäin kokouksessa 28.3.1911 otettiin keskusteluun Alex Järvisen lähettäminen Venäjän Champiooni-kilpailuihin. Yksimielinen vastaus: Kyllä. Sinne hän meni ja sieltä hän voittajana tuli. Smassa kokouksessa (13§) päätettiin, että piirikunnan (siis tietysti SVULn) edustajiksi valituista ei Nousuvaaralle anneta valtakirjaa, koska hän nykyisin huolehtii seuran asioista sangen vähän (12§).

Seuraavassa yleisessä kokouksessa 7.5.1911 oli esillä Järvisen lähettäminen MM-paineihin Berliiniin. Nousuvaaran tilalle edustajaksi piiriin valittiin Otto Paananen. Taas urheiltiin ja järjestettiin kilpailuja sekä huolehdittiin seuran tiloista, järjestettiin yleiset kokoukset kerran kuussa. Traaginen tapahtuma oli se, että Oskari Kumpu (Jyry, raskas sarja) oli Tampereen paineissa aiheuttanut (normaalisti ottelussa) vastustajansa Mäen kuoleman.

Vilkkaan urheiluvuoden päätteeksi valittiin taas puheenjohtajaa ja johtokuntaa kokouksessa 19.12.1911. Ehdokkaista Otto Paananen voitti istuvan pj:n Väinö Lähteisen äänin 48-29. Sihteerivalissa Matti Lahti voitti O.Lähteisen äänin 70-13. Johtokuntaan tulivat Jussi Boman (71 ääntä), Väinö Lähteinen 54, Reino Tamminen 51, Kalle Säde 46, Alfred Salonen 39 ja varalle Oskari Niemelä 39 sekä Mandi Virtanen 30. Piirikuntakokoukseen Boman, V.Lähteinen, Paananen ja Tamminen.

Olympiavuoden 1912 alkajaisiksi ei suurempia ongelmia 0llut vuosikokouksessa 31.1 eikä muutenkaan, mitä nyt sihteeri Lahti luopui ja tilalle sihteeriksi valittiin Väinö Lähteinen, edellisvuoden puheenjohtaja. Lahti ryhtyi (yleis-, silloin vapaa-)urheilun puheenjohtajaksi kokouksessa 23.4.

Lahden ja Lähteisen valinta oli varmaan oikein, koska Hanneksen ja muidenkin juoksijain menestys Tukholmassa 1912 oli hyvä ja Hanneksen osalta suorastaan loistava. Tuskinpa jaoston puheenjohtajalla paljon oli siinä ansiota! Hiukan täytyy ihmetellä Väinö (tai Wäinö) Lähteisen pitkää pinnaa, kun hän suostui edelleen sihteeriksi, vaikka olikin hävinnyt puheenjohtajavaalin Paanaselle. Mutta mielestäni hän oli tosi jyryläinen ja onneksemme vielä hyvä kynämies. Lähteinen oli aiemmin kirjoittanut Jyryn pakinoita, jotka käsin kirjoitettuina versioina eivät ole säilyneet- valitettavasti.

Lähteisen tekemä Jyryn Pakinat 1910-12 on ensimmäisen painettu ja säilynyt sekä Lähteisen kynänjälkeä sisältävä 25-vuotispakinat viides ja viimeinen. Lähteisen 5 pojan (Onni, Väinö, Valto, Urho ja Lieto) ja ilmeisesti 2 tytön (Helmi ja Lyyli) sisarussarja on Jyryn historian komeimpia, kaikki hiihtäjiä ja paljon muutakin. Onni kaatui luokkasodan uhrina keväällä 1918 valkoisten kenttäoikeuden ammuttamana. Pasifisti-Väinölle ja muillekin tämä oli katkera kokemus, kuten "epäonnistunut vallankumous" tai "kapina" (näitäkin sanoja käytettiin) yleensäkin.

Asiaan eli vuoteen 1912 takaisin. Yleisessä kokouksessa 11.7.1912 oli esillä kunniajäsenkysymys 10-vuotisen taipaleen merkeissä. Nousuvaara ei ollut listalla. Tosin sitten 11.9 uudistetulla pidemmällä listalla. Siitäkään ei tullut mitään, sillä rahaa merkkeihin ei ollut! Vasta Hannekselle sitten 1914!

Syyskuussa 1912 otettiin esille yleisessä kokouksessa "Nousuvaaran juttu". Nousuvaaran sanottiin tehneen haittaa seuralle puhumalla pahaa Jyrystä. Valittiin komitea tutkimaan asiaan ja tuomaan sen seuraavaan kokoukseen. Kokoonkutsuna painija ja valmentaja Oskari Niemelä, jäseninä hiihtäjä Juho Linko ja painija Oskari Kumpu. Näistä Linko (parhaimmillaan SM-nelonen) oli vielä samana vuonna muuttava Amerikkaan ja Oskari Kumpu saavuttava raskaan sarjan Suomen mestaruuden vuonna 1917 (ensimmäisen raskaan SM:n sitten Alex Järvisen 1911).

Sitten 25.11 (päivämäärä saattaa olla virheellinen) oli Nousuvaaran juttu esillä taas. Syytetty itse paikalla. Komitea oli selvittänyt neljältä muulta seuralta, että Nousuvaara oli todella puhunut pahaa Jyrystä. Äänestettiin Nousuvaaran erottamisesta, ääntenlaskijoina Elsa Koponen, Juho Linko ja Alfred Aho. Äänet menivät- uskokaa tai älkää- tasan 36-36! Seuran sääntöjen mukaan päätös oli tuomittavan hyväksi eli erottamista ei tullut vaan varoitus. Tämän jälkeen Nousuvaaraa ei nähty Jyryn karkeloissa vaan hän siirtyi toisaalle (en tiedä ainakaan vielä, mihin seuraan). Kyllä kuitenkin henkilöesittelyn ansaitsee Jyryn monivuotisena puheenjohtajana, joskaan hän ei painijana ollut niin kova kuin metallinen rinta näyttää. Olihan 1912 jo 36-vuotiaskin eli vuotta vanhempi kuin Alfred Aho, joka tosin vielä 1920-luvulla juoksi maratonia nykyajan veteraanien malliin.

Jyryläiset olivat päässeet veren makuun, sillä marraskuussa 1912 seurasta erotettiin O.Martikainen, kestävyysjuoksija ja maratoonari. Hän oli keväällä 1912 ollut maratonin olympiakarsinnoissa (järjestäjä Jyry) sijalla 5 eikä aivan mahtunut joukkueeseen. Syytä erottamiseen ei (toistaiseksi) ole löytynyt. Yleisen kokouksen pöytäkirjaan panivat vastalauseensa 2 Lähteistä, Hjalmar Marttinen ja K.Jokinen. Luultavasti erotettua ei ollut edes kunnolla kuultu. Kaikki selvinnee aikanaan.

Alkuvuosikokouksessa 15.12.1912 valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi uudelleen Paananen ja V.Lähteinen sekä johtokuntaan Tamminen, Niemelä, Lindberg, jokinen ja Marttinen (varalle Lindfors ja Aho). Kokouksessa tulivat esille jäsenmaksu- ja -luetteloepäselvyydet. Jäsenkirjurina ja kantomiehenä oli toiminut Jussi Boman, joka oli johtokuntaan valittu vieläpä suurimmalla äänimäärällä. Tarkastustoimikuntaan valittiin lindberg, A.Kosonen, M.Rautiainen, K.Jokinen ja Onni Lähteinen (kokoonkutsujana). Bomanin vajaukseksi todettiin seuran vuosikokouksessa 607 mk. Summan takaisinmaksulle haettiin viranomaisten vahvistus. Se oli tapahtuva siten, että Bomanin palkasta (työssä tehtaan konttorissa) pidätetään 1/3 yhteensä 6 kk:n ajan. Tästä voi indeksejä käyttämättä arvioida summan suuruusluokan.

Jatkovuosikouksessa 16.2.1913 pj. Paananen ja sihteeri V. Lähteinen ilmoittivat luopuvansa toimistaan "esiintyneiden asianhaarain vuoksi". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Severi Koskinen, joka Jyryn Pakinoissa 1927 kertoo joutuneensa tehtävään oltuaan seuran jäsenenä vain 3 kk. Severin "jäsentymisajaksi" on merkitty 1.7.1912, joten väärin hän muistaa, kuten muistelijat usein. Toinen mahdollisuus on jäsenmaksun maksaminen hiukan taannehtivasti. Koskinen (s. 18.8.1886) muuten oli peräti kolmatta vuotta puheenjohtana ja seura-aktiivi eri tavoin vielä seuran lakkauttamiseen asti. Sihteeriksi tuli John Lindberg sekä johtokunnan jäseneksi Hjalmar Lintula.

Edellinen pj Otto Paananen 16.2.1913 sai huomautuksen "leväperäisyydestä toiminnassa seuran asioissa" ja Väinö Lähteinen "paheksumisen edellisen kokouksen puheenvuorosta", joka katsottiin solvaukseksi seuran jäseniä kohtaan. Paananen sai vielä lisämoitetta, kun oli kieltäytynyt avaamasta edellistä kokousta. Hän vastusti moitteita jatkokouksen jatkokouksessa 18.2.1913, mutta keskustelulle pantiin piste äänin 20-14. Lähteinen tyytyi paheksuntaansa, koska oli katsottu hänen sen ansainneen.

Oli siirrytty "normaaliin päiväjärjestykseen", mitä nyt huvitoimikunnan taloudenhoitajan jältiltä oli 200 mk:n vajaus ja näyttipä vielä palkintolusikoitakin kähvelletyn, mutta eiköhän tämä tästä. Päästiin lähettämään painija August Jokista EM-paineihin Budapaestiin "listakeräyksellä" jne. jne.

Lähteet lisätään myöhemmin

Teksti: Into Purme