Urheiluseuratoiminta ei ole vain ruusuilla tanssimista. Ainakin johtokunta
tuntee usein kävelevänsä ruusujen piikkisillä varsilla! Seuraava tarina
perustuu Jyryn yleisten kokousten, kuukausikokousten, ylimääräisten
kokousten, johtokunnan kokousten jne. pöytäkirjoihin. Tarkkoja viitteitä
esitän jonkin verran. Materiaali on Jyryn aineistossa Urheiluarkistossa sekä
muistiinpanoissani. No niin, otetaanpa opiksi tai sitten ei!
Jyryn perustajajäsen Alpo Nousuvaara (ent. Närvänen, kehystäjä,
s.13.11.1976) oli vuonna 1909 seuran puheenjohtajana. Hän oli varsin
arvostettu jyryläinen. Varapuheenjohtajana toimi Kalle Säde, joka oli myös
samana vuonna perustetun naisosaston johtaja eli myös naisten
voimistenohjaaja! Muut johtokunnan jäsenet olivat Reino Tamminen (myös
rahastonhoitaja), Juho Linko (kalustonhoitaja), Fr. Tamminen (sihteeri
maaliskuuhun asti), J. Kivimäki (varakirjuri) sekä Kalle Nieminen
(jäsenmaksujen kantomies).
Elokuussa todettiin, että maratoonari Nieminen ja
painija Kivimäki matkustavat Amerikkaan. Molemmat olivat olleet
olympiadustajia Lontoossa 1908, joten ammottava urheilullinen aukko jäi
heidän jälkeensä. Olihan Nieminen myös maratonin tilastokakkonen Suomessa
Jyryn Viljami Kolehmaisen jälkeen. Mutta Viljamikin muutti rapakon taakse
myöhemmin syksyllä ja ryhtyi Niemisen tavoin ammattilaisjuoksijaksi.
Johtokunnan jäseniä olivat lisäksi koko vuoden ukko-osaston johtaja Hjalmar
Marttinen (1.4.1984, maalari, kuoli Kavantsaaren rintamalla 17.3.1918 Jyryn
komppanian päällikkönä) sekä naisosaston edustaja Elna Koponen (s.
12.5.1988, tehtaantyöntekijä).
Niemisen ja Kivimäen tilalle johtokuntaan tulivat J.Savinen ja A.A.Airisto.
Samalla Niemisen tilalle kantomieheksi nimettiin johtokunnan jäsen hiihtäjä
Juho Linko.
Jyryn jäsenluettelot vuosisadan alusta ovat siitä hankalat, että ne on
alkupäästään rekonstruoitu alkamaan kunniajäsen (nimetty 1914) Hannes
Kolehmaisella ja pois on jätetty Amerikkaan muuttaneita (myös huippuhiihtäjä
Linko myöhemmin) ym. Onpahan tuolla kuitenkin yli 5500 nimeä vuoteen 1929
mennessä! Luetteloiden "pintaraapaisusta" ei paljon kostu vaan niihin on
syvennyttävä vertailuin ja ajan kanssa. Linkoon(kin) palataan myöhemmin
henkilöesittelyin.
Tilintarkastajat vuonna 1909 olivat Anton Auri (s. 1880, kauppias, liittynyt
seuraan 1.9.1905) sekä painija A.Viljakainen. Varatilintarkastajat
maratoonari Alfred Aho (s. 27.10.1877, seuran perustajajäsen ja myöhempi
kunniajäsen, silloin sementtityöntekijä ja myöhemmin kadunlakaisija) sekä
Kustaa Tero (s. 7.10.1983, seuran jäsen 14.2.1905 lähtien).
Tilintarkastus oli luotettavissa käsissä. Toiseen vuosikokoukseen 23.1.1910
mennessä ei tilintarkastus ollut vielä selvä. Kokouksessa 14.2.1910
todettiin, että vajausta oli. Vuoden aikana oli ollut 3 jäsenkirjuria (tai
kantomiestä). Kenen tileissä vajaus oli? Kokouksessa 4.5.1910 uusiksi
tarkastajiksi määrättiin O.Lähteinen ja Hirmukallio. Vasta ylimääräisessä
kokouksessa 27.1.1911 todettiin tilintarkastajien löytäneen "erehdyksiä"
vuodelta 1909 peräti 73:15 Smk. Asia jätettiin silleen. Että tällaista,
mutta jatkoa seuraa henkilö- ja tilirintamalta!
Alustavassa vuosikokouksessa 12.12.1909 oli paikalla noin 100 jäsentä.
Paikkana seuran voimistelusali, osoite Sirkuskatu 5. Osoitteena todella
käytettiin tätä. Sirkuskadun (nyt Paasivuorenkatu) puolihan oli rakentamatta
aina vuoteen 1925 asti eikä Säästöpankinrantaa katuna tunnettu vielä
silloin. Nousuvaara valittiin puheenjohtajaksi ilman vaalia. Sihteeriksi
tuli Auri (49 ääntä) vastaehdokkainaan J.Booman (4) ja tuleva
komppanianpäällikkö Marttinen (3 ääntä). Johtokuntaan tulivat Reino Tamminen
(40 ääntä), Booman (34), Emil Huhta (s. 7.10.1987, jäsen 26.12.1906 lähtien,
puuseppä) ja Siiri Lammi (ääniä 31, kuten Huhdallakin).
Jäseniä Jyryssä oli vuosikymmen vaihteessa 416, joista täysin maksaneita
107, puolet maksaneita 202, laiminlyöneitä 102 sekä vapaajäseniä 4. Lisäksi
johtokunta oli vapaa jäsenmaksuista. Summa ei mitenkään täsmää mutta väliäkö
tuolla. Vaikutta jotenkin Jyryltä tänä päivänä, vai?
Varajäseneksi valittu Tuomala tuli heti Siiri Lammin tilalle, joka ei
halunnut lähteä johtokuntatyöhön.
Johtokunnan jäsen (juoksija ym.) Boman (teollisuustoimihenkilö ammatiltaan,
myöhempi "konna" jyryläisittäin) lahjoitti pokaalin seuran
hiihtokilpailuihin.
Yleisessä kokouksessa 4.5.1910 myönnettiin ero Marttiselle sekä
paikkakunnalta pois muuttaneelle Huhdalle. Tilalle valittiin Väinö Lähteinen
(28 ääntä) sekä Vilkman (22). Seuraavana oli juoksija Alarik Kuitunen (8).
Lähteisen (s. 25.7.1987, seuraan 26.9.1908, verhoilija, myöhemmin
verhoilijamestari ja toimittaja) valinnalla oli ilmeisen suuri merkitys
myöhempien tapahtumien (myös Nousuvaaran henkilönä) kannalta. Noin karkeasti
ottaen Lähteisen suurin "ongelma" oli ilmeinen pätevyys. Vilkman muutettua
paikkakunnalta johtokuntaan valittiin 7.6.1910 Johan Paganus (s. 18.11.1985,
jäseneksi 10.1.1908, sähkötyöntekijä). IP:n huom!- Jotenkin tuttu tuo
"Sähkö-Paganus".
Johtokunnan tehtävistä tärkeimpiä olivat kilpailujen järjestämiset, joissa
jäsenten lisäksi oli lukuisa joukko tuttuja nimiä, esimerkiksi 20-luvun
lopun ja 30-luvun TULn puheenjohtaja T.H.Vilppula, joka toimi yövahtina
kuninkuuskilpailujen (Eläintarhassa 27-28.8.1910) pitopaikalla.
Urheilukuninkuuden muuten voitti myöhempi jyryläinen Eino Pekkala (tuolloin
Tampereen Pyrintö).
Oulunkylä-trinaan kuuluisi myös Jyryn monivuotisen, nuorena kuolleen
valmentajan August Grenin hautajaiset 18.9.1910. Hautajaissaatto lähti
Oulunkylästä klo 10. Sinne jyryläiset menivät klo 9 uudelta asemalta
lähteneellä junalla. Punavalkonauhaisen seppeleen, jossa luki "August Gren.
Kiitos uutteruudestasi. V- ja U-seura Jyry", laski Kalle Säde. Jäsenistölle
ilmoitettiin asiasta "Työmies"-lehdessä.
Kokouksessa 26.10 valittiin eroa pyytäneen sihteerin (Auri) tilalle Väinö
Lähteinen. Helsingin piiriin (siis SVUL:n) kokousedustajiksi valittiin
seuraavat: Nousuvaara, Tamminen, Säde, Boman (nyt jo yhdellä o:lla), Linko
sekä Lähteinen. Nousuvaara oli kulkemassa tuhon tietä, mitä ei vielä kenties havaittu mutta
varmasti jotkut tiesivät.
Seuran alustavassa vuosikokouksessa 20.12.1910 asetettiin seuraavat 7
ehdokasta: J.Boman, Haaparinne, Väinö Lähteinen, Otto Paananen, Johan Alfred
Tanner, Kalle Säde ja Alpo Nousuvaara. A.Lindforsin ehdotuksesta jokaista
ehdokasta arvioitiin puheenvuoroissa erikseen. Äänestykseen jäivät Paananen,
Lähteinen, Haparinne, Boman ja Nousuvaara.
Suljetuin lipuin suoritetun vaalin ääntenlaskijoina olivat Hietala, Mäkinen,
Kumpu ja Tanner.
Vaalin tulos: Lähteinen 35, Paananen 18, Boman 6 ja viimeisinä Haaparinne
sekä istuva puheenjohtaja Nousuvaara, molemmat 4 ääntä!
Sihteeriksi valittiin yksimielisesti O.J.Salovaara.
Johtokuntaan tulivat äänestyksessä: Boman 43, Paananen 36, Nousuvaara 35,
Aksel Lindfors 27 ja O.Kivistö, joka voitti arvalla myös 21 ääntä saaneen
Haaparinteen. Toisen varajäsenpaikan sai entinen johtokunnan jäsen hiihtäjä
Linko, joka voitti arvalla myös 18 ääntä saaneen maratoonari Ahon.
Ylimääräisen kokouksen 27.1.1911 avasi Nousuvaara, mutta kieltäytyi samalla
jatkamasta puheenjohtajana. Tässä kokouksessahan todettin tuo mahtava vuoden
1909 vajaus 73:15 (lienee nykyrahassa alle 1000 mk).
Vuosikokouksen 30.1.1911 pöytäkirjaan merkittiin, että "herra Nousuvaaran
kieltäydyttyä johtamasta puhetta valittiin tähän toimeen jäsen Haaparinne".
Oli siis tultu niin pitkälle, että Nousuvaara oli lakannut myös
kirjallisesti olemasta "toveri" ja muuttunut "herraksi", mitä työvänliikkeen
sanastossa voidaan pitää tuolloin ja vähän nytkin pahimman luokan herjana.
Yleisessä kokouksessa 15.12.1911 Nousuvaara oli paikalla, kuten ennenkin.
Hän ehdotti keskusteltavaksi valituista virkalijoista ja heidän
pätevyydestään. Asiasta käytettiin hyvin lukuisia teräviä puheenvuoroja,
mutta täytyi se jättää hermostumisen ja myöhäisen ajan tähden (13§).
Välillä muuhun asiaan. Koko ajanhan pyöri ihan oikea urheilutoimintakin,
ihme kyllä. Nimittäin kokouksessa 28.3.1911 otettiin keskusteluun Alex
Järvisen lähettäminen Venäjän Champiooni-kilpailuihin. Yksimielinen vastaus:
Kyllä. Sinne hän meni ja sieltä hän voittajana tuli. Smassa kokouksessa
(13§) päätettiin, että piirikunnan (siis tietysti SVULn) edustajiksi
valituista ei Nousuvaaralle anneta valtakirjaa, koska hän nykyisin huolehtii
seuran asioista sangen vähän (12§).
Seuraavassa yleisessä kokouksessa 7.5.1911 oli esillä Järvisen lähettäminen
MM-paineihin Berliiniin. Nousuvaaran tilalle edustajaksi piiriin valittiin
Otto Paananen.
Taas urheiltiin ja järjestettiin kilpailuja sekä huolehdittiin seuran
tiloista, järjestettiin yleiset kokoukset kerran kuussa.
Traaginen tapahtuma oli se, että Oskari Kumpu (Jyry, raskas sarja) oli
Tampereen paineissa aiheuttanut (normaalisti ottelussa) vastustajansa Mäen
kuoleman.
Vilkkaan urheiluvuoden päätteeksi valittiin taas puheenjohtajaa ja
johtokuntaa kokouksessa 19.12.1911. Ehdokkaista Otto Paananen voitti istuvan
pj:n Väinö Lähteisen äänin 48-29. Sihteerivalissa Matti Lahti voitti
O.Lähteisen äänin 70-13. Johtokuntaan tulivat Jussi Boman (71 ääntä), Väinö
Lähteinen 54, Reino Tamminen 51, Kalle Säde 46, Alfred Salonen 39 ja varalle
Oskari Niemelä 39 sekä Mandi Virtanen 30. Piirikuntakokoukseen Boman,
V.Lähteinen, Paananen ja Tamminen.
Olympiavuoden 1912 alkajaisiksi ei suurempia ongelmia 0llut vuosikokouksessa
31.1 eikä muutenkaan, mitä nyt sihteeri Lahti luopui ja tilalle sihteeriksi
valittiin Väinö Lähteinen, edellisvuoden puheenjohtaja. Lahti ryhtyi
(yleis-, silloin vapaa-)urheilun puheenjohtajaksi kokouksessa 23.4.
Lahden ja Lähteisen valinta oli varmaan oikein, koska Hanneksen ja muidenkin
juoksijain menestys Tukholmassa 1912 oli hyvä ja Hanneksen osalta suorastaan
loistava. Tuskinpa jaoston puheenjohtajalla paljon oli siinä ansiota!
Hiukan täytyy ihmetellä Väinö (tai Wäinö) Lähteisen pitkää pinnaa, kun hän
suostui edelleen sihteeriksi, vaikka olikin hävinnyt puheenjohtajavaalin
Paanaselle. Mutta mielestäni hän oli tosi jyryläinen ja onneksemme vielä
hyvä kynämies. Lähteinen oli aiemmin kirjoittanut Jyryn pakinoita, jotka
käsin kirjoitettuina versioina eivät ole säilyneet- valitettavasti.
Lähteisen tekemä Jyryn Pakinat 1910-12 on ensimmäisen painettu ja säilynyt
sekä Lähteisen kynänjälkeä sisältävä 25-vuotispakinat viides ja viimeinen.
Lähteisen 5 pojan (Onni, Väinö, Valto, Urho ja Lieto) ja ilmeisesti 2 tytön
(Helmi ja Lyyli) sisarussarja on Jyryn historian komeimpia, kaikki hiihtäjiä
ja paljon muutakin. Onni kaatui luokkasodan uhrina keväällä 1918 valkoisten
kenttäoikeuden ammuttamana. Pasifisti-Väinölle ja muillekin tämä oli katkera
kokemus, kuten "epäonnistunut vallankumous" tai "kapina" (näitäkin sanoja
käytettiin) yleensäkin.
Asiaan eli vuoteen 1912 takaisin. Yleisessä kokouksessa 11.7.1912 oli esillä
kunniajäsenkysymys 10-vuotisen taipaleen merkeissä. Nousuvaara ei ollut
listalla. Tosin sitten 11.9 uudistetulla pidemmällä listalla. Siitäkään ei
tullut mitään, sillä rahaa merkkeihin ei ollut! Vasta Hannekselle sitten
1914!
Syyskuussa 1912 otettiin esille yleisessä kokouksessa "Nousuvaaran juttu".
Nousuvaaran sanottiin tehneen haittaa seuralle puhumalla pahaa Jyrystä.
Valittiin komitea tutkimaan asiaan ja tuomaan sen seuraavaan kokoukseen.
Kokoonkutsuna painija ja valmentaja Oskari Niemelä, jäseninä hiihtäjä Juho
Linko ja painija Oskari Kumpu. Näistä Linko (parhaimmillaan SM-nelonen) oli
vielä samana vuonna muuttava Amerikkaan ja Oskari Kumpu saavuttava raskaan
sarjan Suomen mestaruuden vuonna 1917 (ensimmäisen raskaan SM:n sitten Alex
Järvisen 1911).
Sitten 25.11 (päivämäärä saattaa olla virheellinen) oli Nousuvaaran juttu
esillä taas. Syytetty itse paikalla. Komitea oli selvittänyt neljältä muulta
seuralta, että Nousuvaara oli todella puhunut pahaa Jyrystä. Äänestettiin
Nousuvaaran erottamisesta, ääntenlaskijoina Elsa Koponen, Juho Linko ja
Alfred Aho. Äänet menivät- uskokaa tai älkää- tasan 36-36! Seuran sääntöjen
mukaan päätös oli tuomittavan hyväksi eli erottamista ei tullut vaan
varoitus. Tämän jälkeen Nousuvaaraa ei nähty Jyryn karkeloissa vaan hän
siirtyi toisaalle (en tiedä ainakaan vielä, mihin seuraan). Kyllä kuitenkin
henkilöesittelyn ansaitsee Jyryn monivuotisena puheenjohtajana, joskaan hän
ei painijana ollut niin kova kuin metallinen rinta näyttää. Olihan 1912 jo
36-vuotiaskin eli vuotta vanhempi kuin Alfred Aho, joka tosin vielä
1920-luvulla juoksi maratonia nykyajan veteraanien malliin.
Jyryläiset olivat päässeet veren makuun, sillä marraskuussa 1912 seurasta
erotettiin O.Martikainen, kestävyysjuoksija ja maratoonari. Hän oli keväällä
1912 ollut maratonin olympiakarsinnoissa (järjestäjä Jyry) sijalla 5 eikä
aivan mahtunut joukkueeseen. Syytä erottamiseen ei (toistaiseksi) ole
löytynyt. Yleisen kokouksen pöytäkirjaan panivat vastalauseensa 2 Lähteistä,
Hjalmar Marttinen ja K.Jokinen. Luultavasti erotettua ei ollut edes kunnolla
kuultu. Kaikki selvinnee aikanaan.
Alkuvuosikokouksessa 15.12.1912 valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi
uudelleen Paananen ja V.Lähteinen sekä johtokuntaan Tamminen, Niemelä,
Lindberg, jokinen ja Marttinen (varalle Lindfors ja Aho). Kokouksessa
tulivat esille jäsenmaksu- ja -luetteloepäselvyydet. Jäsenkirjurina ja
kantomiehenä oli toiminut Jussi Boman, joka oli johtokuntaan valittu vieläpä
suurimmalla äänimäärällä. Tarkastustoimikuntaan valittiin lindberg,
A.Kosonen, M.Rautiainen, K.Jokinen ja Onni Lähteinen (kokoonkutsujana).
Bomanin vajaukseksi todettiin seuran vuosikokouksessa 607 mk. Summan
takaisinmaksulle haettiin viranomaisten vahvistus. Se oli tapahtuva siten,
että Bomanin palkasta (työssä tehtaan konttorissa) pidätetään 1/3 yhteensä 6
kk:n ajan. Tästä voi indeksejä käyttämättä arvioida summan suuruusluokan.
Jatkovuosikouksessa 16.2.1913 pj. Paananen ja sihteeri V. Lähteinen
ilmoittivat luopuvansa toimistaan "esiintyneiden asianhaarain vuoksi".
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Severi Koskinen, joka Jyryn Pakinoissa
1927 kertoo joutuneensa tehtävään oltuaan seuran jäsenenä
vain 3 kk. Severin "jäsentymisajaksi" on merkitty 1.7.1912, joten väärin hän
muistaa, kuten muistelijat usein. Toinen mahdollisuus on jäsenmaksun
maksaminen hiukan taannehtivasti. Koskinen (s. 18.8.1886) muuten oli peräti
kolmatta vuotta puheenjohtana ja seura-aktiivi eri tavoin vielä seuran
lakkauttamiseen asti. Sihteeriksi tuli John Lindberg sekä johtokunnan
jäseneksi Hjalmar Lintula.
Edellinen pj Otto Paananen 16.2.1913 sai huomautuksen "leväperäisyydestä
toiminnassa seuran asioissa" ja Väinö Lähteinen "paheksumisen edellisen
kokouksen puheenvuorosta", joka katsottiin solvaukseksi seuran jäseniä
kohtaan. Paananen sai vielä lisämoitetta, kun oli kieltäytynyt avaamasta
edellistä kokousta. Hän vastusti moitteita jatkokouksen jatkokouksessa
18.2.1913, mutta keskustelulle pantiin piste äänin 20-14. Lähteinen tyytyi
paheksuntaansa, koska oli katsottu hänen sen ansainneen.
Oli siirrytty "normaaliin päiväjärjestykseen", mitä nyt huvitoimikunnan
taloudenhoitajan jältiltä oli 200 mk:n vajaus ja näyttipä vielä
palkintolusikoitakin kähvelletyn, mutta eiköhän tämä tästä. Päästiin
lähettämään painija August Jokista EM-paineihin Budapaestiin
"listakeräyksellä" jne. jne.
Lähteet lisätään myöhemmin
Teksti: Into Purme