Pakilan Visa
Pakilankylän yrityksstä ja veljistä Pakilan Visaksi

Näitä seurojen historioite on niin monentyyppisiä, että perustelutkin niiden käsittelyssä Jyry-näkökulmasta ovat monenlaiset. Veljien ja Jyryn yhteispiirre on kuitenkin selvimmin vuoden 1930 tienoon tapahtumissa. Tämänkertainen käsittely perustuu lähes yksinomaan Pakilan Visan 30-vuotishistoriaan vuodelta 1966. Siinä mainitaan, että Pakinkylän Veljet lakkautettiin valtiovallan toimesta 1932 ja sen omaisuus ja toimipaikka, Pakilan Työväentalo, takavarikoitiin. Joulukuun 1. päivänä 1935 kokoontui 21 urheilun harrastajaa Lepolantien varrelle Tukiaisen kahvilaan perustamaan uutta seuraa, joka Pakinkylä Visa- nimisenä aloitti toimintansa 1936 alusta. Mitä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneessa "maalaiskylässä" oli tapahtunut tätä ennen? Kaisa Junttila ja Eetu Ronkainen kertovat em. julkaisussa seuraavaa. Pakinkylään perustetut palstaosuuskunnat saivat 1905 virallisen vahvistuksen, vaikka rakentaminen oli jo aiemmin aloitettu monilla tonteilla. Jo 1905 perustettiin työväenyhdistys Salama ja 1907 urheiluseura Yritys, jonka toimialue oli Pakinkylän lisäksi myös Oulunkylä. Seura liittyi SVUL:oon.

Seuran perustajaäsen Richard Ojala (1881-1966) toimi Yrityksen ja sen jatkajan pj:na melkein 20 vuotta eli vuoteen 1925. Hän oli mm. perustamassa vuonna 1920 (pj:na 1920-26) TUL:n Uudenmaan piiriä, johon Helsingin ympäristön maalaisseurat kuuluivat.

Työväenyhdistys osti Alkutie 9:stä vanhan riihen ja tontin, jonne talkootyönä rakennetut näyttämö- ja harjoitustilat paloivat lokakuussa 1914. Vasta vuonna 1917 työväenyhdistys sai ostetuksi nykyisen työväentalon tontin, jossa silloin oli 2 huoneen ja keittiön rakennus. Kansalaissodan jälkeen kiinteistö oli takavarikossa 1918-20.

Jo vuonna 1914 oli Yritys yhdistynyt Elannon omistaman Backaksen kartanon alueella toimivan seuran kanssa Pakinkylän Veljet- nimiseksi seuraksi. TUL:n perustamisvuonna 1919 Veljet liittyi TUL:oon.

Työväentaloa saatiin laajennetuksi vuonna 1922, jolloin toiminta kehittyi. Harjoitettiin yleisurheilua, painia, nyrkkeilyä, voimistelua (myös naiset) ja hiihtoa.

Myöhempi olympiajuoksija Yrjö Korholin-Koski kuului Veljiin 1916-21, jolloin siirtyi Kullervoon ja sieltä Helsingin Tovereihin (ei TUL) ennen Amerikkaan lähtöään 1924. Parhaat tuloksensa hän saavutti siellä, mm. USA:n maratonmestaruuden. Suomea Yrjö edusti kunniakkaasti Antwerpenin olympiamaratonilla 1928 sijoittuen 7:nneksi.

Lennart "Lennu" Tikkanen (myöh. Orkojoki, synt. 1893) liittyi Yritykseen 1913. Vuonna 1915 oli lähellä ME-aikaa taistellessaan HK-V:n järjestämässä kilpailussa Albin Stenroosin (HK-V, maratonin olympiavoittaja 1924) kanssa. Stenroos voitti ja otti ME:n. Samassa paikassa seuraavana vuonna HK-V:n maratonkisan reitti kulki raviradalta Pukinmäen ja Hgin pitäjän kk:n kautta Tikkurilaan ja sieltä takaisin. Nyt Tikkanen voitti ennen Jyryn ME-mies Kämäräistä Stenroosin keskeyttäessä.

Tikkasen maratonvoitto tuotti lohikauppias Nestor Toivosen lahjoittaman kultakellon kunniapalkintona. Kannatti voittaa Jyryn Kämäräinen! Toivonen oli urheilumies, olympiaedustaja hirviammunnassa Tukholmassa 1912 ja uudelleen Antverpenissa 1928. Tikkanen siirtyi Korholin-Kosken tavoin mutta tätä ennen Amerikkaan, jossa oli 1922-29. Bostonin maratonille hän osallistui 2 kertaa ja New Yorkin halkijuoksuun (12 mailia) 3 kertaa. Finnish American Athletic Clubin joukkue voitti kiertopalkinnon omakseen, ja sen voittajanimien joukossa voi Suomen Urheilumuseossa ihailla myös Lennart Tikkasta.

Jyryläisittäin merkittävin Veljien (ja myöhemmin Visan) henkilö on Ester Korholin (myöh. Leino, linkki myöhemmin)), Yrjö Korholin-Kosken sisar. Hän liittyi Veljiin 1919 vasta 12-vuotiaana ja seuran jäsen sen lakkauttamiseen 1932 asti. Hän oli vuosia seuran toimihenkilö, mm. sihteeri mutta myös vakavasti harjoitteleva hiihtäjä, joka jo 1924 vei liiton mestaruuden 3 km:n hiihdossa 17-vuotiaana Veljien nimeen.

Jyryä Ester edusti vuodet 1925-29, jolloin Jyryn tultua lakkautetuksi muutti HTH:n riveihin. Esterin kilpaura kesti 17 vuotta, jona aikana hän otti mm. 10 TUL:n mestaruutta.

Naisten hiihto ei ollut vielä 1925 Saksan Schreiberhaussa työläisolympialaisten ohjelmassa. Vuonna 1927 Jyryn Ester Korholin kilpaili voitokkaasti Neuvostoliitossa ja vuonna 1931 silloin jo pitkän kilpauransa yhtenä kohokohtana 24-vuotias Ester oli "hopealla" (silloinkin vain kunniakirja, ei mitaleita!) Itävallan Myrzzuschlagissa. Veljien lakkauttamisen jälkeen (1931 tai 1932 riippuen kaiketi "hovin" päätösajasta) Ester oli hiihdossa edelleen mukana hth-laisena ja taas 1936 lähtien Visan aktiivi.

Paavo Kokkonen (synt. 1920, Visaan 1937) kertoo Visan liikuntapaikoista sen perustamisen 1936 jälkeen. Hiihto ei riittänyt vaan kuntojumppa aloitettiin Arttu Lehdon omakotitalon yläkerrassa. Helsingin mlk oli "tasoittanut" (lainausmerkit Kokkosen) nykyisen koulun kentän paikalle urheilualueen. Keväällä 1937 aloitettiin suurtyö, Visan Majan rakentaminen nykyiseen osoitteeseen Lepolantie 34. Majan ulkomitat olivat 10,5x6,5m. Talkootyöllä se tehtiin valmiiksi syysmyöhällä 1937. Talkoomiehiä oli monia ja emäntänä kahvia keittämässä usein talkoissa ja juhlissa rva Leino (se Jyryn "vanha" hiihtäjä Ester, silloin 30 v!). Maja ränsistyi sodan aikana, mutta se pantiin kuntoon ja se palveli monta vuotta, kunnes työväenjärjestöt saivat takaisin 1931-32 takavarikoidun Työväentalon ja toiminta jatkui siellä! - Kunpa Jyrylläkin olisi ollut mutkaton pääsy takaisin HTY:n graniittilinnan tiloihin.

Vuoden 1966 historiajulkaisu esittelee kolme visalaista, joista myöhemmin on kuultu muilla aloilla.

Pekka Kokkonen (s. 1932) liittyi 1946 Visaan 14-vuotiaana. Hän oli mukana seuran toiminnassa pitkään, vaikka siirtyi HTN:n riveihin valmennuskuvioiden tähden. Pekka osallistui hiihtoihin, maastojuoksuihin ja muuhun yleisurheiluun. Vielä 22-vuotiaana hän (raskaan sarjan nyrkkeilijä) oli mukana Visan maastojuoksuissa. HTN:n (TUL) edustaja hän oli koko amatööriuransa.

Matti Tikkanen (s. 1942) oli Visan yleisurheilussa mukana vuoteen 1960 asti. Urheilijana ei huippuluokkaa mutta iloinen, välitön, kohtelias ja tottelevainen poika, josta tuli Suomen kansallisoopperan baletin ensitanssija.

Martti Mattila (s. 1942) oli kolmas Visan 1966 esiteltävistä nuorista. Kaksoisveljensä Pertin tavoin hän tuli jo alle kouluikäisenä mukaan Visan hiihtoihin. Lahjakkaista veljeksistä Martti oli juoksijana kovempi. Ennen 16 ikävuoden täyttämistä hän voitti seuraottelussa Leppävaaran Sisu - Pakilan Visa miesten 1500 m:n juoksun ajalla 4.31,6.

Suunnistus ja HS veivät Maran ja Peran. Maran (linkki myöhemmin/ Unto Kanerva ja Into Purme) ura nousi korkealle, mm. SM-voittoihin, maaotteluedustuksiin ja kahteen Jukolan voittoon (1960 ja 1960). Kaksoisveljeksistä Pera jatkaa suunnistusta edelleen, Mara siirtyi autuaammille suunnistusmaille 1990-luvulla.

Pakilan Visan myöhemmästä kaudesta kirjoitetaan joskus myöhemmin lisää.

Lähteitä:

• V- ja U-seura Pakilan Visa 30 vuotta. Helsinki 1960.

Teksti: Into Purme