Jyryn liikuntapaikat

Mitkä liikuntapaikat pitäisi laittaa historianäyttelyyn loka-joulukuussa 2002? Katso juttu ja kommentoi

Jyryn pitkään historiaan liittyy paljon liikuntapaikkoja, virkistyalueita ja toimitiloja tavalla ja toisella. Jyryn 75-vuotishistoriankirjoittajan Leena Laineen ideasta laadittaneen Jyryn 100-vuotisnäyttely syksyllä 2002 urheilumuseon tiloihin tällä teemalla. Näyttely pystyttäneen kokoamaan jyryläisten omin voimin sekä vanhoista etta uusista kuvista ja teksteistä. Seuraavassa asian pohjustukseksi muutamia esimerkkejä.

1. HTYn kaksi Kaivokadun taloa 1880- ja 1890-luvuilta. Vanhoja kuvia lienee molemmista. Uudet kuvat eivät paljon liity asiaan. Sitä paitsi jyryhän perustettiin vasta 1902, jolloin ...
2. Paikkana oli HTYn "Torppa" Yrjönkatu 27:ssä. Kuvia on. Vieressä on Koiton talo (muistinvaraisesti) ennen 1910 rakennettu. Torppa myytiin muuten Amos Anderssonille, jonka säätiön valtakuntaa entinen kastanjapuun katvekin on ollut jo pian 100 v. Hinta oli hyvä ...
3. HTYn talon mahdollinen paikka Kansakoulunkadulla, jonne siis Jyrykin olisi sijoittunut. Hienot Gezelius-Saarinen-Lindgrenin piirustukset. Talo ei kuitenkaan sopinut tontille, joten HTY pyysi kaupungilta uutta tonttia. Tontin myöntäminen "porvarillisessa valtuustossa" tapahtui niukalla mutta selvällä äänten enemmistöllä. Myöhemmin HTY oli kutsuva Sirkuskadun työväentalon avajaisjuhliin vain ne valtuutetut, jotka äänestivät talon puolesta. Tontin myöntäminen ylipäätään perusteltiin työväen sivistyksellisillä tarpeilla (liikunta m.l). Ajatuksena oli taustalla myös työväenopiston korvaaminen tällä hankkeella, vaikka opistohankekin oli vireillä mutta toistaiseksi liian kalliina hylätty.
4. Jyryn Torpan aikana eli 1902-19o8 tilat eivät alkuunkaan riittäneet. Torpan piharakennus tarjosi liian vähän aikaa ja tilaa. Toki kesällä oli myös pihatila usein käytettävissä. Löytyneekö kuvia. Painijoiden harjoitustilat olivat Vladimirinkatu 2:ssa ja Eteläesplanadi 37:ssä (muistin mukaan). Löytyneekö kuvia näistä? MIkä katu se Vladimirinkatu on nykyään?
5. Joka tapauksessa Jyryn toiminnan painopiste oli 1908:aan asti Pitkänsillan eteläpuolella, vaikka jäsenistö ilmeisesti asui keskimäärin pohjoisempana. Sitäki voidaan selvitellä.
6. Työväestön(kin) ulkokenttä oli lähinnä Kaisaniemi. Siitä on historiatietoja ja kuvia. Hakasalmen puisto oli jyryläisten käyttämä paikka jo ennen vuotta 1910. Myöhemmin se korostui myös Jyryn suurten paini- ja nyrkkeilykilpailujen paikkana. Kuriositeetti: Puiston näköesteeksi tarvittiin 20-luvulla kangasta, jolloin Väinö Lähteinen osti sellaista ja vuokrasi seuralleen metrivuokrasta (olisipa värikuva)! Selvitettävä: Koska painit Hakasalmen puistossa, Kaisaniemessä, Työväentalon juhlasalissa, Mustikkamaalla ja Messuhallissa (ainakin 1947 Messuhalli).
7. Korkeasaaren ja myöhemmin Mustikkamaan (1920-luvun alusta HTY:n ja Jyryn paikka) rooli. Kuvia on.
8. Työväentalo Jyryn historian kulmakivenä. Valmistui 1908. Kaiken a ja o vuoteen n. 1930. Kanslia, voimistelusali, painisali, suihkuhuone (aik. ryöppy-, tussi-). Kuvia on ja tarinoita.
9. Luistinrata (Helsingin Työväen Luistinrata OY) Eläintarhanlahdella. Hylätty Vanhankaupunginlahden ratahanke. Brahen kenttä talvipaikkana. Pallokentän luistelurata ja Jyry? Kaisaniemen (porverien) vs. työväen (Eläintarhanlahden) luistinradat.
10. Eläintarhan kentän eri vaiheet. Suunnilleen tiedetään. Kuivatus n. 1905-07, rakentaminen 1908-10 (maapohja), hiilimurska 1913, erilaiset kopit ("vaatehuoneet") milloin? Eri vaiheet? Kuvia? Juttuja on! Kentän eristäminen köydellä (tarina: köyttä punaorvoille), purjekankaalla aitaaminen, puinen aita jne. jne.
11. Palloiluareenat?
12. Uimalat: Jätkäsaari, Mustikkamaa, (Yrjönkatun uimahalli), Pikkukoski.
13. Naisten sisäliikuntatilat Torpan ja Talon jälkeen. Millä kaikilla kouluilla ja suunnilleen milloin on harjoiteltu ja osin esiinnyttykin. Tehdään luettelo ja hankitaa vanhoja kuvia sekä otetaan uusia. Tässä kohdassa todettakoon: Nettiversio "näyttelystä" lienee perusversio ja sen rinnalla urheilumuseon näyttely sekä liikuteltava (osin kaiketi nettiversiona).
14. Pikkukoski melontapaikkana. Kanoottivajan historia kuvineen. Sisäharjoitustilat. Muut melontapaikat, joita on käytetty ja joilla on kilpailtu sekä Helsingin seudulla että muualla (myös ulkomaat).
15. Kulttuuritalo ja Jyry. Historiaa, harjoituspaikkoja, esiintymispaikkoja.
16. Alppilava (1946-63?). Jyryläisten rooli. Kuvia, muisteluksia. Mm. jääpalloilijoiden "harjoituspaikkana" 50 vuotta sitten!
17. Alppilan hyppyrimäki ja muut (lähinnä pienemmät hyppyrit). Mäkikisojen järjestelykuviot (mm. hommattiin hevonen tavaroiden kuljetukseen). Stooreja myös muista hyppyreistä (mm. Mollin hypyt yhdellä suksella). Kuvia löytyy mm. Helsinginkadun hyppyristä. Katso myös erillinen juttu Alppilan mäestä.
18. Jyryn hiihtopaikat. Rajasaari tärkein kilpailupaikkana 1920-luvulla. Hevonen tarvittiin sinnekin! Maastot kontra tasamaa (jää), kun ne tulivat kuvaan 20-luvulla. Mitä kisoja järjestettiin: Ihan kaiken tasoisia. Ammattikuntien hiihdot olivat tärkeät. Huom! Kilpailuihin oli aina pääsymaksu, paitsi jäsentenvälisiin.
19. Jyryn kesäsiirtolahanke Mustikkamaalle 1920-luvulla. Talon kuvakin on (siis vanha "huvila"). Ehkäpä raha tuli esteeksi.
20. Jyryn suunnistuspaikat ensimmäisellä kaudella 1948-55. Olennaisia ovat Jyryn järjestämien kilpailujen (Nuuksio, Veikkola, Arolammi) kartat vuosilta 1949, 1951, 1955. Jyryläisten suunnistuskartat ja -maastot olivat vuosina 1948-55 samoja kuin muillakin seuroilla. Periaatteessa kaikki Helsingin seudun maastot olivat käytössä harjoituskilpailuissa, piirin pinnakilpailuissa, piirikunnallisissa ja kansallisissa kisoissa. Jyry verraten pienenä seurana (aluksi muutama, enimmillään n. 15 suunnistajaa) järjesti itse verraten vähän tapahtumia. Maastot olivat samoja kuin nykyäänkin, mutta rakennettuja alueita oli paljon vähemmän. Esitetään muutama esimerkki kartoista (topografinen, venäläinen, pitäjänkartta, "valkokartta" ja myöhemmmistä peruskartoista) mieluiten niistä maastoista, joista on myöhemmin omia (tai muiden) suunnistuskarttoja. Näitä rinnalla.
21. Jyryn uusi suunnistus 1971 lähtien karttojen ja maastojen pohjalta. Omat kartat (kaikki): Pikkukoski 78, Eläintarha 79, Vaherma 80, Evitskog, Karlskog, Siikajärvi jne. Hisu-kartoista (mm. Unton Pitkäkoski-Paloheinä- kehitelmä 3/2001). Tässä kohdassa myös herkkupaloja menestyskartoista ja muista ikimuistoisista muualta, samoin ulkomaisia karttoja. Hiihtosuunnistusta ei unohdeta.
22. Töölönlahti kokonaisuutena on ollut ja on tärkeä alue niin jyryläisille kuin kaupunkilaisille yleensäkin. Töölönlahti-tapahtuma 11.8.2002 osoittaa sen merkityksen suuren innostuneen (!) väkijoukon osallistuessa tapahtumiin. Tästä tuleekin myös selväksi aikataulu "näyttelyille". Eli planssit ja nettiversio on oltava kasassa pääosin Töölönlahti-tapahtumaan mennessä (juhlateltassa, sen ulkopuolella ja ehkä eri tapahtumapaikoilla). Jälkeenpäin voidaan lisätä ja täydentää niitä niitä myöhempiin käyttötilanteisiin. Seuraavassa hiukan taustoja lähinnä liikunnan näkökulmasta:
    • Töölönlahteen kohdistuneita ja kohdistuvia uhkia historian saatossa (mm. täyttöehdotukset, Vapaudenkatu, rakentaminen yleensä. Teollisuuden päästöt aikanaan). Radan rakentaminen (valmistui 1862), vaihtoehtona oli radan länsipuoli.
    • Töölön puistoyhtiö, puutarhayhdistys, kaupunginpuutarha, Svante Olssonin ja Bertil Jungin ehdotukset. Keskuspuisto-ajatus ja sen toteutuminen sekä säilyminen. Stadion-ajatukset. Ajatukset monumentaalirakentamisesta. Huviloiden (ym. talojen) rakentamisehdotukset joka puolelle Töölönlahtea.
    • Töölönlahti ympäristöineen huvi-, virkistys- ja liikuntapaikkana. Jyryn kisat, huvitapahtumat ja kansanjuhlat Töölönlahdella (lähinnä Hakasalmen puisto) sekä Eläintarhassa ja Alppilan kallioilla (myös hyppyri). Alppiravintola, Alppilava ja Linnanmäki. Tivolimäki (ennen stadionia). Urheilupaikkarakentaminen: pyöräilystadion, Eltsun kenttä, stadion, uimastadion, pallokentät, Hesperian pesäpallostadion jne. Töölönlahti uinti-, melonta- ja soutupaikkana. Luistelu Töölönlahdella (Eläintarhanlahdella, Kaisaniemen rannassa). Töölönlahden ulkoilukeskus (Suomen Latu).
    • Patsaat ja muistomerkit, Töölön Sokeritehdas (ja muut tehtaat), Ooppera, ravintolat (myös entiset, eritoten palaneet).
    • Töölönlahti ja Siltasaari. Mm. Sokeritehtaan tontilta saksalaiset ampuivat huhtikuussa 1918 (jyryläistenkin) Työväentaloa.
    • Tärkein asia: Töölönlahden luonto, kasvit ja eläimet, maisema, näköala eri suuntiin ennen, nyt ja tulevaisuudessa (liiketalot radan varteen?!). Ympäristön rakennetut kulttuuriarvot.
23. Haapaniemen kenttä. Ensimmäinen Pitkänsillan pohjoispuolen kenttä. Aloitettiin 1904, taisi valmistua Eltsun kanssa samaan aikaan. Merkitys jyryläisille? Muistettakoon, että TMP:n kantaseurana voitaneen pitää Jyryä.
24. Kallion kenttä. Merkitys Jyrylle eri vaiheissa. Kenttä rakennettiin n. 1920-1930, jolloin Jyryn sen vaiheen historia alkoi olla loppu. Katso myös erillinen juttu Sörkan Bisletistä.
25. (Entisten) jyryläisten toimintapaikkoja noin 1930-45. Saattaa mennä osin kysymykseen: Mitä jyryläisille tapahtui n. vuoden 1930 jälkeen. Minne menivät? Missä toimivat?
26. Miten Jyry otti/ pystyi ottamaan toimintatiloja käyttöönsä 1945 jälkeen? Pukukoppinahinat ym. huumorilla höystettynä (jos mahdollista).
27. Jyryn toimistot/kansliat kautta aikojen. Torppa (tuskin omaa huonetta tai edes nurkkausta?) 1902-08, Talo 1908-kesä 30 (koko talo suljettuna 4/18-11/18 sekä 7/30-1/31). Oliko 1945 ti 1946 jotakin muuta tilaa ennen Helsinginkatua (Nykyistä Alkoa vastapäätä). V linja 3 vuodesta 1948 lähtien. Näiden kaikkien historiaa. On syytä ottaa huomioon, että alkaa 55. toimintavuosi nykytiloissa, joissa aiemmin toimi kahvila Kannas(muistaakseni). Sen kalusteita on vieläkin tallella.
28. Saaret. Korkeasaari, Mustikkamaa, Lammassaari, Seurasaari, Käärmesaari (?) jne. sekä Mölylänniemi työväenliikkeen ja jyryläisten paikkoina. Pikkukoski kuuluu myös tähän. Uudenmpia vastaavia muita paikkoja, missä on käyty ja oleiltu. Kansanjuhlien paikkoja (ainakin Hakasalmi, Taivaskallio).
29. Jyryn sauna tai oikeastaan saunat hetken aikaa, Konkurssi, johon meni suuri määrä seuran rahaa 1920-luvun lopulla.
30. Elannon sauna (paini), Vallilan työväentalo jne. jne. Lisätään, kunhan aineiston kanssa päästään joskus tosi töihin.

Lähteet:

• Jyryn historia-, johtokunta- ja jaostolähteet

Teksti: Into Purme