Jyryn naisosaston historia alkaa virallisesti vuodesta 1909, jolloin se
perustettiin. Vuosikymmenien ajan osasto on yleisurheilun ohella ollut laji,
joka ei koskaan ole loppunut vaan toiminnalla on aina ollut jatkuvuutta.
Vuosina 1930-45 toiminta oli virallisesti poikki, mutta heräsi heti Jyryn
uudelleennousun jälkeen eloon.
Vuosien varrelta löytyy paljon tarinoita sekä henkilöistä että tapahtumista.
Näitä kirjoitellaan ja täydennellään jatkuvasti lisää.
Aili Horttanainen - tosi ikinuori
Aili Horttanainen (o.s. Kumpulainen) on syntynyt 19.8.1905. Ailin syntymän
aikaan Jyry täytti 3 vuotta. Aili itse sanookin olevansa melkein yhtä vanha
kuin Jyry.
Ailin isä Juho oli mäkitupalainen ja äiti (Anna) Kustaava kotiäiti.
Aili meni naimisiin ammattikoulutoverinsa Matti Horttanaisen kanssa vuonna
1934. Matti kuoli vuonna 1982. Jyryläiset (esim. Havian Outi) muistavat
Matin hyvin. Matin kuva on Aililla keittiön pöydällä. Seinällä on valokuva
Puijon tornista kuutamolla. Kuvan on ottanut Ailin siskon mies
ammattikuvaaja Vihtori Toivonen.
Vihtorista Aili kertoo, että tämä toimi Hannes Kolehmaisen avustajana. Kun
Hanneksen piti aloittaa loppukiri, Vihtori pudotti ylhäällä pitämänsä
nenäliinan. Toinen muistelma Hanneksesta on se, että kun kuruja ajettiin
Syvänniemen rullatehtaalta Kuopioon, niin Hannes harjoitteli (käveli ja
juoksi) kulkemalla hevosen perässä. Matkan pituuden voi katsoa kartalta
(Syvänniemi on Karttulassa). Entäs kurut? Ne ovat Ailin savolaissanastoa eli
kun lankarullia tehtiin puusta, niin jätepuu kuljetettiin Saastamoisen
tehtaille Kuopioon.
Aili sanoo olevansa savolainen, mutta "pakkohan sitä helsinkiläiseksiksin
itsensä tuntea, kun on täällä asunut 2.11.1934 lähtien"!
Aili Kumpulainen liittyi vuonna 1930 TULoon, Kuopion Kisaveikkoihin ja
Kuopion Työväen Naisvoimistelijoihin. Kisaveikkojen rahastonhoitaja hän oli
1930-33.
Mattiinsa Aili oli tutustunut ammattikoulussa, jossa olivat eri luokissa
käytävän eri puolilla. Matti ampui ritsalla Ailille paperitollon, jossa luki
luki: "Lähtisikös neiti tänä iltana ... ?"
Siitä se oli alkanat, mutta hiukan ilkikurisesti 97:ää käyvä Aili kertoo,
että hän sitten vähän kyllästyi Mattiinsa ja tiedusteli OTK:lta
Etelä-Suomesta töitä. Niinpä hän sitten lähti vuonna 1933 junalla kohti
Lappeenrantaa. Mutta eikös mitä- Matti hyppäsi laiturilta mukaan ilman
lippua, kävi piletin ostamassa vasta Suonenjoen asemalta.
Lappeenrannassa Aili toimi mm. myymälänhoitajana. Hän oli myös heti
Lappeenrannan Työväenurheilijoiden jäsen ja jäsensihteeri 1933-34.
TUL:N LIITTOJUHLAT
TULn toisille liittojuhlille Helsinkiin 1934 lähti 10 bussillista väkeä
Lappeenrannasta, nuoria ja aikuisia. Ensimmäiset liittojuhlat oli pidetty
1927, jolloin Aili ei vielä ollut mukana. Jyry oli mutta ei enää (eikä
vielä) 1934.
Matti oli Ailia vastassa majoituspaikassa Vallilan työväentalolla torstaina.
Ja sitten mentiin- tansseihin Mustikkamaalle. Perjantaina voimisteltiin
Pallokentällä ja sitten taas tanssittiin Mustikkamaalla. Sunnuntaina
porhallettiin junalle taksilla. Tavarat olivat säilytyksessä, yksi Merjaman
Suli oli saattamassa. Lippua piti näyttää laiturille mennessä. Juna oli
lähdössä, Kotkaan menevä, ja Matti heitti kapsäkin ja tyttönsä liikkuvan
junan peräsillalle.
Ja sitten mentiin Uuteenkylään, jossa yövyttiin ja matka jatkui kohti
Kuopiota seuraavana aamuna. Kuopiossa oli ohjelmassa naimisiinmeno! Aililta
kysäistiin vihkimispaikalla, että onko sulhanen läsnä. Olihan se.
Ikimuistoset liittojuhlat 1934 kaikkinensa.
Tämän jälkeen Aili on ollut kaikilla liittojuhlilla. Kirjat ovat tallella
kuvineen.
Vuonna 1989 kävi kuitenkin, että Aili oli Karlssonin Kirstin parina Jyryn
ikinuorten liitojuhlaharjoitusten alkaessa. Ensimmäisissä harjoituksissa
tuli kuin välähdys. Oikean silmä verkkokalvo irtosi ja "hyppäsi yli".
Liittojuhlavoimistelusta oli pakko luopua, kun Kirurgiseen sairaalaankin
Aili meni vasta liian myöhään.
Aili kuitenkin "lippuja kääntelemessä" katsomossa (erilaisia kuvioita ja
tekstejä), joten tärkeä oli Ailin homma silloinkin 84:ää käyvänä.
Havian Outia ja Ailia yhdistää muuten se, että molempia voidaan pitää
tosijyryläisinä. Kun "verstaan" portti on sulkeutunut, niin molemmilla on
alkanut jyryläinen elämä. Mitä nyt Aili 44 vuotta vanhempana on ehtinyt jo
jonkin aikaa eläkeläisenäkin tehdä näitä jyryläishommia. Asiaa on auttanut
myös se, että kummankaan mies ei ole motkottanut asiasta. Kuulemma lähinnä
päinvastoin.
Jyryn Pirkko Pyykönen (sittemmin Mäkelä) oli muuten
varsinainen edustaja Helsingin kisojen telinevoimistelussa 16-vuotiaana.
Puhe kääntyy vuoteen 1934, jolloin Aili 2.11 muutti Helsinkiin. Oli tarjolla
vain yksi maitokauppa-apulaisen paikka, jota jonotti pitkä paririvi tyttöjä.
Ailin päästyä ilmoittautumaan, pomo kysyi häneltä: "Osaatteko ruotsia?" Aili
vastasi: En! Eikä ole myöhemminkään opetellut vaan pärjännyt Helsingissä
suomella ja savolla. Työnhaussa oli nöyryyttävää kysyä vain ruotsin
kielestä, kun Aili oli sentään jo 29-vuotias ja toiminut myymälänhoitajana.
Aili meni Helsingissä Visaan, Matti Kullervoon.
Sodan jälkeen Jyry nostettiin tuhkasta ja rakennettiin uudelleen vuodesta
1945 lähtien. Ensimmäiseen naistoimikuntaan tulivat Anni Raatikainen, Lempi
Ulaska, Elsa Palimo, Senja Sallatmaa, Anni Poutiainen, Maija Sirenius, Elma
Pyykönen ja Aili Horttanainen. Ailin ura kesti tässä peräti vuoteen 1976 ja
sen jälkeen vielä jäsensihteerinä vuoteen 1985.
Maksujen ja rahan keruussa Aili oli tärkeä ihminen. Myös Outilla ja Aililla
yhteisiä jäsenmaksen kantoon liittyviä muistoja, mm. Vallilan koululta.
Aili kertoo huonoja maksajiakin löytyneen, mm. maksukykyisistä ihmisistä ja
seuran toimihenkilöistä. Vain yhdestä perheestä hänet käytännössä heitettiin
ulos, kun tuli jäsenmaksuja kotoa hakemaan.
Jyryn toimisto oli vuoteen 1948 Helsinginkatu 14:ssa. Sitten erä Ailin
asiakas, joka piti kahvila-ruokala Siimestä V linja 3:ssa kertoi aikovansa
lopetella ja myydä tilat. Aili pyysi kertomaan, kun aika tulee. Niinpä Jyry
sitten muutti nykyiseen osoitteeseensa.
Sodanjälkeisistä ajoista Aili muistaa argentiinalaiset lihapurkit. Ne sitten
olivat hyviä! Ja Gunnar Bärlundin Ameriikasta säännöllisesti Jyrylle
lähettämät kahvierät. Niitä sitten myytiin ja saatiin Jyrylle rahaa. Missä?
No, tietysti salakaupassa! Laitontahan se oli. Mutta rikos lienee
vanhentunut, toteaisi myös jyryläinen meloja, Helsingin nykyinen
poliisikomentaja Jukka Riikonen.
Sitä Aili ihmettelee, mihin seura käytti ne rahat, jotka hän aikanaan keräsi
naisosastolle pianoa varten. Asiasta on varmaan otettava selvää
pöytäkirjoista! Arpajaisia järjestettiin aina- ne 199 kpl kerrallaan lain
mukaan! Ja listoja kiersi.
Muistellaan naisosaston ja koko seuran tärkeitä henkilöitä. Mieleen tulee
kymmeniä, esimerkiksi Michelssonin Lahja, Keskivälin Helmi, Ahlroosin Eila,
Pyykösen Elma ... Saara Kaupille (s. 1915, nyk. Majorin) Aili on soittanut
ihan äskettäin. Saara opetti balettitanssijaksi lahjakkaan Rauni Winterin
(myöh. Koskinen, kuoli nuorena). Saara piti yhtenä kesänäkin voimistelun
Elsan puolesta. Hän teki myös nukkeja lapsille. Venäjältä muuttanut keisarin
baletin johtaja opettanut Saaran tanssimaan. Hän tanssi ja esiintyi Koiton
teatterissa.
Veikkauksen paikkoja ja työmyyriä käsitellään. Helsinginkatua,
kulttuuritaloa jne.
Vaihdamme muutaman sanan Karlssonin Kirstistä, seuran kunniajäsenestä.
Kirsti Helloisa Onerva Karlsson (s. 26.4.1923) on laulun arvoinen kuten niin
moni jyryläisnainen. Ovat naiset Kirstiä käyneet esityksillään
ilahduttamassakin Puotilan palvelukeskuksessa.
Aili siunailee monien lajien häipymistä Jyrystä, ennen kaikkea nyrkkeilyn,
joka ennen oli niin voimissaan.
No, eikös ne kaikki asia jo tulleet käytyä läpi, tuumii Aili. Ei varmaan,
vielä kysellään ja muistellaan. Aili kertoo ilkikurinen virne suupielessään
myymäläajoistaan, kun hän myi "leppärieskaa" (= palttu savon kielellä) tai
kun hänen myymäläänsä tuli toisesta asiakas ja kertoi, että omassa ei tullut
ostamisesta mitään, kun myyjä ja myymälänhoitaja olivat tukkanuottasilla.
Sellaista se on kahden pohjalaisen kesken, sanoo savolainen Aili.
Paljon on juttua. Aili asuu Kaarlenkatu 12:ssa viehättävän hissimatkan
päässä alhaalta. Vuonna 1930 rakennettu talo on hyvin säilynyt. Vain Kallen
saunat (3-kerroksinen piharakennus) ovat possa (toimivat 1930-70).
Ailia vähän häiritsee kotiavustajien käyminen. Nyt on kuitenkin savolainen
Eila oikein mukava. Hän vie Ailin keskiviikkona 17.4 Kivelään, joten Jyryn
jatkojuhlavuosikokoukseen 18.4 hän ei pääse. Outi jää vielä Ailin kanssa
katselemaan kuvia ja liittojuhlakirjoja (kaikki tallella). Keskiviikkona
tulee remontoimaan se valokuvaajan, siskon miehen, poika vaimoineen.
Seinältä katselee Puijon torni, pöydältä Matin kuva ja jääkaapin päädystä
Jyryn jäsentiedotteet. Ikijyryttären päivä jatkuu.
Lähteet:
Aili Horttanaisen haastattelu 14.4.2002 (Outi Havia ja Into Purme)
Leena Laine: Helsin Jyry 75 vuotta
Paula Hihnala: Työväen urheiluliiton naisia 1919-1996
Teksti: Into Purme