Lahden Taimi - Jyryn ikätoveri

Lahden Taimen ja Jyryn yhteydet ovat moninaiset seurojen syntymäajasta lähtien. Jossakin vuoden 1927 Jyryn pöytäkirjassa (muistaakseni) Taimen 25-vuotisjuhlapäiväpäiväksi oli merkitty 17.4, joten luulin tuota päivää perustamispäiväksi. Taimen 50-vuotishistoriakirjasta voidaan lukea, että työväenyhdistys oli tuskin pari vuotta toimittuaan ehtinyt saada aikaan toimitalon sitkein ponnistuksin, Salpausselän harjulle, suunnilleen nykyisen (1952) radioaseman paikkeille. Sen suojiin kokoonnuttiin vuoden 1902 helmikuussa - päivämäärä ei ole tiedossa - yhdistyksen urheiluseuraa perustamaan.

Kesän 1902 kuluessa päästiin nimestäkin yksimielisyyteen: "Taimi". No, nyt on Taimi 100-vuotias!

Työväentalon tulipalo 1911 ja myöhemmin 1930 tienoilla takavarikko ja huutokauppa tuhosivat Taimen omaisuuden arkistoa myöten. Tällaiseen historiatekstiin sopii, että lähteenä käytän Taimen 50-vuotishistoriaa. Ainakaan tällöin ei vanhaa arkistomateriaalia ollut saatu takaisin vielä takavarikon jäljiltä. Siten ihmisten muistelma- ja muu oma aineisto sai arvon arvaamattoman.

TUL-kysymys otettiin Taimessa esille oma-aloitteisesti ja Jyryn aloitteen pohjalta 1912-13. Aika ei ollut vielä kypsä omalle liitolle. Vuonna 1917 Taimellakin oli kunnia olla perustamassa "Työväen urheilulehteä" perustavaa yhtiötä (sanamuoto: Aku Mantere, 50-vuotishistoria). Taimi erotettiin SVUL:sta ns. punakaartilaisseurana. Seura oli TUL:n perustajajäsenenä Jyryn ym. seurojen kanssa Koiton salilla 26.1.1919. Uusi työväentalo valmistui Lahteen jo 1921.

Kansainvälisen suuntautumisen suhteen Taimi muistutti 1920-luvulla Jyryä. Seuran yksimielinen päätös oli lähettää kolme edustjaa vuonna 1928 Moskovaan. Maaherra ei kuitenkaan myöntänyt passeja perusteella "ei anna aihetta". Mantere (yksi em. kolmesta) mainitsee, että Jyryn urheilijoille Uudenmaan läänin maaherra myönsi matkustusluvat. Näinhän ei täysin ollut, vaan passitta jäi mm. maailmanennätysmies Iivari Rötkö!

Taimi oli kuitenkin yksi niistä seuroista, jotka eivät TUL:n jyrkkää politiikkaa hyväksyneet, vaan Taimen urheilijat osallistuivat Suomessa kilpailuihin neuvoliittolaisten urheilijoiden ja suomalaisten spartakiadiurheilijoiden kanssa. Niinpä kaksi nyrkkeilijää ja kolme yleisurheilijaa (joukossa liiton kuulamestari Anni Kivi, myöh Boman) erotettiin liitosta. Samoin seura sai kurinpidollisen 6 kk:n kilpailukiellon (kuten Jyry) ja myöhemmin erotettiin liitosta (kuten Jyry).

TYK-vaiheen yhteydessä ja sen jälkeen Taimelle tehtiin kuten Jyryllekin. Seura lakkautettiin. Omaisuus myytiin huutokaupassa, jossa vähävaraiset seuran henkilöt pystyivät ostamaan vain murto-osan tavarasta, mm. palkinnoista. Jyryyn verrattuna tilanne oli erilainen sikäli, että Jyryn omaisuuden peri HTY- sanoisinko muka velan korvaukseksi. Jyryn omaisuus luovutettiin perustetulle Tarmolle, joka peri myös Jyryn tilat. Tarmoa ei voi pitää Jyryn toiminnan jatkajana, vaikka seuraan jonki verran jyryläisiä menikin. Kuten ei mitään muutakaan seuraa. Tätä kysymystä (Oliko Jyryllä ns. maanalaista toimintaa?) voidaan selvitellä myöhemmin mutta vastaus lienee: Tuskin tai ei.

Lahden Taimi sitävastoin kertoo avoimesti maanalaisesta toiminnastaan painimaton siirtoinen jne. Lopulta Taimen työn jatkajaksi onnistuttiin perustamaan Lahden Työväen Pallotoverit. Sen riveissä saavutti aiemmin liitosta erotettu mutta nyt siis takaisin kelpuutettu kuulantyöntäjä Anni Kivi (myöh. Boman) peräti kolme TUL:n mestruuttakin. Seuran toiminta kuitenkin lopetettiin. "Taimi" paistoi läpi.

1930-luvulla taantumuksen hellittäessä perustettiin 8.11.1938 Lahden Haukat. Siinä taimelaiset "näkyivät läpi" 100%:sesti. Mukana kaikista lajeista (yleisurheilu, hiihto, suunnistus) tuttu nuori Leevi Andelin. Sodan jälkeen olikin monilajinen Haukat muutettavissa nimeltäänkin Taimeksi. Samanlaisia ajatuksia oli Helsingissä Jyryllä Tarmon suhteen, mutta todettakoon vain, että Haukat oli enemmän Taimi kuin Tarmossa oli (ja on!) Jyryä. Siis erilaista historiaa tältäkin osin.

Sitten muutamia kuriositeetteja, joskin tärkeitä:
Taimen ja Jyryn naisjuoksijat oli 1910 tienoilla kovaa luokkaa. Tuomisen sisaruksista Aino (myöhemmin Rosendal) oli myös Taimen ensimmäinen kunniajäsen. Aivan kuin Jyryssä Hilda Nieminen (myöh. Hagelberg ja Haulivuori) kunniajäsen, joskaan ei ensimmäinen.

Jyrystä Taimi sai kaksi hyvää juoksija-hiihtäjää 1920-luvun alussa. Kyseessä olivat Alarik ja Kalle kuitunen, jotka tulivat Taimeen Asikkalan Raikkaasta. Jyryn Alarik.K oli juossut Suomen tilaston 7:nneksi parhaan ajan 5000 m:llä 16.35,0 vuonna 1909. Hän oli silloin mm. Hannesta (16.57,0 HK-V)) ja Tatua (16.55,2, myös HK-V) parempi mutta Viljami Kolehmaista (16.29,0) huonompi. Kuituset olivat 1910-luvulla siirtyneet Raikkaaseen (milloin, en tiedä). Alarik jatkoi veteraaniksi asti ainakin hiihtoa, ja Taimen historia kertoo hänen osallistuneen kilpailuihin vielä 70-vuotiaanakin.

Taimi on saanut luovuttaa kaksi mestaripainijaa vuosien varrella Jyryyn, Väinö Kokkisen 1920-luvun alussa ja Ilmari Ruikan 1950. Kokkinen ylsi Jyryssä Frankfurt am Mainin työläisolympiakultaan 1925. Sittemmin hän "porvaripainijana" otti kaksi olympiakultaa. Ruikka vei MM-hopeaa 1951, mutta ei tuomaripelin tähden mahtunut Helsingin olympiajoukkueeseen (näin kertoo Taimen historiateos!). Jyryläisenä Ilmari Ruikka on pysynyt vuodesta 1950 lähtien.

Taimen 50-vuotishistoria kertoo alkaneesta toiminnassa sotia ennen, niiden välillä (arkisto-ongelmista huolimatta) ja jälkeen. Erityisen miellyttävää näin suunnistajasta on havaita lajin tiivis mutta hyvä esittely. Jyryn suunnistus alkoi samaan aikaan (1947-48), mutta seuran samaan aikaan laaditusta 50-vuotishistoriasta ei Jyryn suunnistuksesta kerrota sanallakaan. Leena Laineen sinänsä ansiokas 75-vuotishistoria kirjoittaa suunnistuksesta noin 15 rivillä lukuisin virhein ja ilman lähdeviitteitä. Näin Taimen 50-vuotishistoria kohoaa arvoltaan korkealle, vaikka arkistot olivat tuhoutuneet tai joron jäljillä. Mitä syntyykään myöhemmän Taimi-aineiston selvittelystä, esimerkiksi Jyryn ja Taimen yhteyksistä.

Lähteet: