Helsingin Kisa-Toverit - Jyrynkin toveri

Helsingin Kisa-Toverit perustettiin vuonna 1929 olosuhteissa, joiden perusteella sitä voidaan kuvata Jyryn perilliseksi. Myöhemmin kuvattaneen tarkemmin niitä olosuhteita, joissa HK-T syntyi. Tämän jutun kirjoittaja kokee ensimmäisen oman seuransa (TK-V eli Tampereen Kilpa-Veljet) syntymisen 1929 lähes rinnakkaiseksi. TK-V:n emoseura oli Tampereen Weikot, jolle kävi suunnilleen samalla tavoin kuin Jyrylle eli erotettiin TUL:sta 1929 ja lakkautettiin myöhemmin.

Spartakiadit 1928 olivat sysäys Jyryn lakkauttamiselle. Siihen liittyi enemmän tai vähemmän TUL:n sisäinen kamppailu sosialidemokraattien ja kommunistien välillä.

Alkuvuodesta 1929 Jyry erotti naisosastonsa toimikunnan erinäisistä syistä ja valitsi tilalle uuden (tähän linkki tai kaksi myöhemmin). HK-T:n syntymisen ja kehittymisen ratkaisevin tekijä keväällä-kesällä 1929 lienee ollut juuri tämä tapahtuma. Jyry oli TUL:sta puolen vuoden karenssilla kilpailujen järjestämisestä, ja erottaminen TUL:sta tapahtui 26.8.1929. Tällöin HK-T:n toiminta oli jo vauhdissa erityisesti naisosastossa mutta myös yleisurheilu oli aloitettu useiden jyryläisten voimin. Keväällä 1929 Jyry oli vielä vanhaan tapaan Kullervon jälkeen kakkosena Helsingin ympärijuoksussa (20 osuutta) ja kakkosjoukkuekin kolmantena. Mutta 1930 Jyry oli poissa (TUL:sta erotettuna ja lakkautusuhan alla), kun taas HK-T oli ottanut Jyryn paikan kakkosena. Myöhemmin tutkitaan, kuinka paljon entisiä jyryläisiä oli HK-T:n riveissä.

HK-T:n naistoiminta lähti hyvin käyntiin 1929 kokenein ex-jyryläisvoimin. Jyryhän ei ollut erottanut naisia seurasta vaan luottamustehtävistään, mutta lähes kaikki kokeneimmat jättivät Jyryn. Esimerkiksi HK-T:n naisten yleisessä kokouksessa Posti-kahvilassa, Snellmaninkatu 7, syyskuussa 1929 oli paikalla 27 henkilöä. Puheenjohtajana oli ja jatkoi Taimi Taisto, sihteerinä (kokouksen) Elina Jääskeläinen ja osaston johtokuntaan tulivat Aune Salo, Saima Munter, Wieno Kallio, Martta Oksanen, Aili Kanerva ja Alma Tolonen.

Osallistuttiin TUL:n piirin rajapallokisoihin. Valiovoimistelijoita veti Taimi Taisto ja harjoitusosastoa Elna Huovinen. Harjoitukset olivat Kansakoulukatu 8:ssa 17.9.1929 lähtien tiistaisin ja torstaisin. Myöhemmin lupautui neiti Mäkelä yliopiston voimistelulaitokselta ilmaiseksi voimistelunohjaajaksi valiojoukkueelle, mikä hyväksyttiin kiitollisuudella. Joukkueen esiintymispalkkio ei ollut kiinteä vaan tilanteen mukainen. Esiintymispukuja tilattiin kuten ennen Jyryssä. Musta housupuku syksyllä 1929 (voitti äänin 23-4). Puvut tulivat "johtokunnan varoista", joskin naiset antoivat kantaseuralle enemmän varoja kuin pukuihin meni. Iltamia järjesti sekä huvitoimikunta että naiset (usein vain naisille). Juhlatoiminta oli jatkuvaa ja laajaa, joskin maksavaa yleisöä usein liian vähän.

Salivuoroja oli vaikea saada. Entistä omaa (eli Jyryn) salia kaivattiin. Sali saatiin kovan anomisen jälkeen Punavuorenkadun kansakoululta. Naisten ohjelmia kehiteltiin, ja HK-T olikin piirin kärkeä ja suosittu esiintyjäryhmä.

Vuodeksi 1931 naisten johtokunta muuttui jonkin verran. Puheenjohtajaksi tuli Elna Huovinen. Taimi Taisto väistyi (muodollisesti) syrjään. Juhlia, iltamia ja harjoituksia jatkettiin entiseen tapaan. Pesäpalloharjoitukset aloitettiin vuonna 1931 heti kevään salikauden päätyttyä. Johtokunta soi naisille 2 mailaa ja 2 pesäpalloa. Myös yleisurheilua naiset harrastivat. Syksyllä 1931 saatiin Punavuorenkadulta vain yksi vuoro. Silloin naiset päättivät jäädä odottavalle kannalle, "koska HTVL:n ja HK-T:n kesken on käyty neuvotteluja mainittujen seurojen yhdistymisestä. Tämä uusi seura tulisi työväenyhdistyksen alaiseksi seuraksi, jolloin harjoitushuoneistoksi saataisiin työväentalon tilava voimistelusali" (HK-T:n naisosaston pöytäkija 9.10.1931).

Jyry oli erotettu TUL:sta 26.8.1929. HK-T ja em. HTVL (Helsingin Työväen Voimailuliitto) oli perustettu 1929. Jyryn lakkauttaminen viritettiin 1930. Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin (mm. Jyryn tilat) kesällä 1930 päivää ennen lapualaismarssia "maassa esiintyneiden levottomuuksien tähden". Jyryn viimeinen yleinen kokous pidettiin syyskuussa 1930 Sokeain talolla Pengerkadulla Pylvässalissa (nykyinen Ryhmäteatteri). Jyryn johtokunta kokoontui muutamia kertoja, mutta joulukuussa 1930 oli pakko todeta, että seura on (laittomasti) vallattu sääntöjen vastaisin toimin (arvio muidenkin kuin IP:n). Käytännössä valtauksen suorittivat seuran omat jäsenet. Olosuhteet olivat sellaiset, että kommunisteiksi katsotut tai epäillyt oli pakko savustaa ulos, jotta HTY;n toiminta (Jyry oli sen alainen) ylipäätään saattoi jatkua epäparlamentaaristen voimien (Lapuan Liike ym.) ankaran painostuksen alla.

Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura perustettiin 10.4.1931. Käytämme siitä lyhennettä HTYvus siihen asti, kunnes sen nimeksi tuli Tarmo 26.4.1932. Nimikummajaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli Severi Koskinen, sihteeri Valdemar Liljeqvist, muut johtokunnan jäsenet Yrjö Pirhonen, Kustaa Jokinen, Aksel (Aki) Hilden, Kustaa (Kusti) Pietikäinen, Oskar Ruusula, E. Huttunen, Arvi Lehtevä ja Uno Nurminen. Kaikki ilmeisesti poikkeuksetta olivat ansioituneita jyryläisiä, useimmat Jyryn entisiä johtokunnan jäseniä. Käymme heidät läpi myöhemmin tarkemmin.

HTY olisi halunnut yhdistää HK-T:n ja HTVL:n omaan 10.4.1931 perustettuun vus:aansa. Neuvotteluja käytiin ainakin vuoden 1931 lopulle asti. HK-T kehittyi naisurheilun lisäksi erityisesti yleisureheiluseurana. Jyrystä oli tullut jonkin verran kovia tekijöitä, esimerkiksi Lauri ja Valto Salmi sekä veteraani Alfred Aho, jolla oli pitkä maraton- ja toimitsijaura Jyryssä (Jyryn kunniajäsen n:o 4). Hän tuli mukaan HK-T:n johtokuntaan, Myös seuran taloudenhoitajaksi myöhemmin nimetty Hjalmar Ruotsalainen (kilpakävelijä) oli Jyry-taustainen. Näitä henkilökysymyksiä tutkitaan siis myöhemmin. Joka tapauksessa (lyhyesti todeten) HK-T:sta lähtivät naiset takaisin "omalle" salille, miehet jäivät. HTVL yhtyi myös Tarmo-nimen myöhemmin ottaneeseen seuraan.

HK-T jäi elämään omaa elämäänsä. Uusi naistoimikunta valittiin (kuten Jyryssä 1929). Käytännössä siis Jyryn naiset (osa heistä) kulkivat parissa vuodessa HK-T läpi Tarmoon.

Myös Sörnäisten Työväenyhdistyksen Vuorelan tilalle rakennuttama Vallilan työväentalo joutui talousvaikeuksiin (osasyynä Sörkan yhdistysten poliittinen jahti) ja HTY:lle. Niinpä HK-T, vaikka ei ollut Tarmo-kosintaan suostunutkaan, sai tilat HTY:n talosta sekin- toki kaukaa Vallilasta. Niistä se joutui sittemmin kamppailemaan Kotkien kanssa, koska HK-T ei olisi halunnut kilpailijaa samaan paikkaan.

HK-T piti johtokunnan kokouksia Työväentalolla sen jälkeen kun se oli vuodeksi 1931 saatu auki. Kokoussalin numero oli yleensä 5. Jyryn kanslia ei ei ollut HK-T:n käytettävissä, kuten ei vielä "tulevan Tarmonkaan". HK-T:n johtokunnassa todettiin esimerkiksi 18.3.1931, "että Jyryn huoneuston ollessa viranomaisten sulkema ei voida odottaa asiaan selvyyttä, ennenkuin huoneusto avataan". Eli siis: Vesi kielellä odotettiin Jyryn tiloja ja turhaan, mikä ilmeni myöhemmin.

Lähes koomiselta tuntuu kylpylä Jyryn kirjelmä HK-T:lle, joka aprillipäivänä 1931 "ei antanut aihetta toimenpiteisiin". Kirjeen sisältöä emme tiedä, mutta luultavasti jokin tarjaus ja/tai rahanpyyntö. Kylpylä Jyry oli siis olemassa, vaikka varmaankin henkitoreissaan. Sen kohtalo vaikuttaa mystiseltä. Syksyllä 1930 Jyry oli sijoittanut vielä huomattavan summan rahaa kylpylään, luultavasti arvaten niidenkin varojen menevän Kankkulan kaivoon.

HK-T:n johtokunta ei ollut kovin jyryläinen. Seuran puheenjohtaja oli ennen ja jälkeen 1931:n Vilho Vainio. Jyryläinen Taimi Taisto siirtyi naistosaston pj:n roolista vuonna 1931 johtokukunnan sihteeriksi. Muut jäsenet olivat Kalle Lahtinen, Hugo Kangas, H.Salin, Harry Lundberg, M. Karhunen, Kalervo Löfberg, Alfred Aho ja Hjalmar Ruotsalainen. Vain kaksi viimeistä oli ilmeisesti ollut jyryläisiä.

Alfred Aho (s. 27.10.1877, sementtityöntekijä ja myöhemmin kadunlakaisija, Jyryyn perustajasenenenä 1902, vapaajäsen n:o 4 ja kunniajäsen n:o 4) valittiin 1931 HK-T:n kalustonhoitajaksi. Maratoonari & seura-aktiivi Alfred teki siis kaksi pitkää seurauraa ja oli vielä yli 70-vuotiaana TUL-lehden asiamies HKT:ssa. (Myöhemmin linkki).

Jyryn jäsen n:o 1046 ja vapaajäsen n:o 214 Hjalmar Ruotsalainen (s. 30/9, valaja, Jyryyn 15.4.1917, kuoli v. 1960) oli rahastonhoitajan epäkiitollisessa tehtävässä HK-T:ssa. Hjalmar jätti HKT:n ja hänen urheilu-uransa jatkui muualla varsin näyttävästi (linkki myöhemmin).

HK-T:n ongelma oli vuonna 1931 havaittu 20000 mk:n velka, joka oli kertynyt parissa vuodessa. Ilmeisesti se olisi onnistuttu kuittaamaan liittymällä HTYvus:aan. Seura kuitenkin jatkoi normaalia toimintaansa vuoden 1931 lopulle ja tietysti sen jälkeenkin.

Kaupungin avustusta seura sai 6250 mk, josta kaupunki määräsi pikkupojille (entä tytöt?) 3250 mk ja miehille sekä naisille 3000 mk. Veikkaanpa (siis IP), että velkaisena oli vaikeuksia pitää näpit irti lasten osuudesta! Keväällä 1931 HK-T järjesti TUL:n murtomaakisat Pallokentältä ja Helsingin ympärijuoksun. Murtomaakisan ylituomarina oli TUL:n pj Toivo Henrik Wilppula (hänkin 1910-luvulla aktiivi jyryläinen).

Naisosasto anoi 29.4.1931 kaupunginavustuksesta 1750 mk voimistelujohtajien palkkoihin. Johtokunta ei sitä myöntänyt vaan vasta syksyllä. Jää arvattavaksi, olisiko se auttanut naisten pysymistä seurassa. Tuskin. Halu ex-Jyryn salille oli niin kova!

Toiset työväen olympialaiset (Wienissä 1931) lähestyivät. HK-T:n kaksi olympiakeräyslistaa ottivat vastuulleen pj Vilho Vainio ja ex-maratoonari ja ex-jyryläinen Alfred Aho.

Johtokunnassa 20.5.1931 ilmoitettiin naisjaostolle Eltsusta varatusta kopista.

Pj Vilho Vainio selosti 20.5 seurojen (HTYvus, HTVL, HK-T) yhtymisneuvotteluista mainiten, että "yhtymisestä ei näin ollen ole mitään toiveita, mutta jos HTY:n johto suostuisi vuokraamaan entisen Jyryn huoneuston HTVL:lle ja HK-T:lle 1000 mk/kk, siihen voitaisiin yhtyä". Neuvottelut kuitenkin jatkuivat. Pulmallisin asia oli se, että HK-T:ssä olisi haluttu 6 kk siirtymisaika sille, että oli kuuluttava ammattiliittoon tai nuoriso-osastoon. Mukaan oli tullut monenlaista väkeä.

Wienin olympialaisiin osallistuivat HK-T:stä ex-jyryläiset voimistelijat Aune Salo ja Martta Oksanen sekä ex-jyryläiset juoksijat Toivo ja Valto Salmi sekä ei-ex-jyryläiset yleisurheilijat Niilo Bothas ja O. Piipponen. Syksyllä HK-T järjesti Kaisaniemen (Suomen Sosialidemokraatin) maratonin, kuten pitkään myöhemminkin. Töölön Vesan (linkki myöhemmin) 25-vuotisjuhliin annettiin juhlaliput Alfred Aholle, joka Vesan perustamisvuonna 1906 aloitteli yli 20 vuotta Jyryssä kestänyttä maratonuraansa.

Ratkaiseva kokous 18.10.1931

HK-T:n itsenäisyyden ratkaiseva seuran yleinen kokous pidettiin HTY:n talon F-salissa 18.10.1931. Paikalla oli 44 jäsentä sekä HTY:n pj Väinö V. Salovaara, samoin SD-lehden urheilutoimittaja Eero A. Pulli (asianharrastuksesta läsnäolo- ja puheoikeuksin). Naiset olivat ratkaisunsa tehneet ja melkein kaikki poistuivat ennen äänestystä. Niinpä seuran itsenäisyys sinetöitiin äänin 24-2. Liittymistä kannattaneet kaksi olivat naisia. Tämän myötä johtokunnasta lähti myös seuran ex-jyryläinen sihteeri Taimi Taisto ja johtokuntaan hänen tilalleen tuli Bertta Sihvola. Vallilaan siirryttiin jo marraskuussa 1931. Voimistelusali saatiin vuokratuksi HTY:ltä 30 mk/tunti ja toimistohuone 190 mk/kk.

Todettiin rahastonhoitajan (ex-jyryläinen, myöhempi kävelijä Hjalmar Ruotsalainen) huolimattomuus. Velkaa oli siis kertynyt kunnolla (tuskin Hjalmarin vika) eikä tilejä oltu saada millään järjestykseen. "Tarmon" (silloin HTYvus) puoleen käännyttiin kirjelmällä, jossa pyydettiin sinne siirtyneiden naisten mukanaan viemää palloa takaisin. Ruotsalaisen tilijutut olivat solmussa ja 19.4 häntä uhattiin jo asianajajalla. Varmaankin Hjalmar jätti niinä aikoina HK-T:n. Varsin iäkkäänä (s. 1899) hän hän käveli 30 km:n SM-kultaa 1937, 1939, 1940 ja 1946. Vuonna 1934 hän oli jo SVUL:n puolella ottaen Torinon EM-kisoissa sijan 6. Tähän ei ole moni suomalainen pystynyt.

Vielä 3.5.1932 myönnettiin tili- ja vastuuvapaus muille johtokunnan jäsenille paitsi ex-rahastonhoitaja Hjalmarille, joka saattoi olla jo entinen seuran jäsenkin. No, elokuussa todettiin Ruotsalaisen "suorittaneen tunnusteensa" ja olevat sujut seuran kanssa.

HK-T:n tiukkaa TUL:n periaatteiden noudattamista osoittaa, että seuran jäseneksi hyväksyttiin 24.8.1932 Thure Heldan (kuka lieneekin) ehdolla, että hän on vapaa suojeluskunnasta.

Naisten toiminta jatkuin uusin voimin pääosin ilman ex-jyryläisiä. Sellainenkin ihme nähtiin, että 7.9.1932 perustettiin seuraan tyttöosasto.

Hjalmar Ruotsalaisen seuraajan T. Sirenin (rahastonhoitaja) kanssa kävi samalla tavoin eli tilejä ei saatu kuntoon, kuitteja oli hukassa eikä Siren edes kehdannut luovuttaa aineistoa vaan se oli haettava häneltä kotoa. Vallilan työväentalon vahtimestarin kirjelmä luettiin johtokunnassa 1.2.1933. Hän kehotti luovuttamaan salivuoroja Kotkille, mutta HK-T vastasi: ei käy. Yhteistyö Vallilassa kuitenkin alkoi luultavasti HTYn painostuksesta. Kotkille avautui pääsy Vallilaan, sillä velkaisen HK-T:n lisäksi (vuokravelkoja jopa annettiin anteeksi) HTY mielellään otti lisää vuokranmaksajia.

Vanhan jyryläinen (55 v) Alfred Aho pääsi edelleen äänestyksessä vuoden 1933 johtokuntaan ja kalustonhoitajaksi. Rahastonhoitajaksi valittiin nyt Kalervo Löfberg, josta oli tuleva HK-T:n "sielu" vuosikymmeniksi. Kullervon ja HK-T:n yhteinen pidettiin työväentalolla (Siltasaaressa kaiketi). Joukkotervehdyksen sanoja pyydettiin Eero A. Pullilta. Varalle kelpasi Sylvi-Kyllikki Kilpi.

Pesäpalloilijoiden paidan väriksi päätettiin sininen punaisella kauluksella ja hihansuilla. Kun paita toteutui sini-valkoisena, se aiheutti vastalauseita seurassa. Liekö lapualaispelko punaisen hylkäämisen syy? Vuosina 1933-34 HK-T yritti saada vuokratuksi kesämajaa mutta ei onnistunut. Esimerkkeinä myöhemminkin olivat Ponnistus Kivinokassa ja Kullervo Mustikkamaalla. Mutta ei löytynyt paikkaa, ei kaupungilta eikä lehti-ilmoituksin.

5-vuotisjuhlansa HK-T vietti Vallilan työväentalon juhlasalissa 31.10.1934 arvokkalla ohjelmalla Dallapén vastatessa musiikista alussa, väliajan jälkeen ja lopuksi tietysti tanssissa. TUL:n toisissa liittojuhlissa (HK-T:lle ensimmäisissä) 1934 oli ollut mukana 110 kisisläistä. Vuoden päätti puurojuhla suositussa ravintola Tenhossa.

Vuoden 1935 alussa seuran postiosoitteeksi tuli Kalervo Löfbergin kotiosoite, mistä voi päätellä hänen keskeisen roolinsa. Puheenjohtajaksi oli Vainion 5-vuotisen kauden jälkeen tullut A.Niiranen ja sihteerinä oli Mirjam Korhonen. Jyry-kytkentä näkyi enää Ahon varatilintarkastaja-roolissa, joskin se palasi sodan jälkeen Toivo ja Valto Salmen ollessa HK-T:n johtokunnassa. Valto Salmi jopa Voitto Jalavan tavoin tuli välillä takaisin Jyryyn juoksijaksi "vanhoilla päivillään".

Siirrymme sodanjälkeiseen aikaan ja katselemme hiukan mielenkiintosia HK-T:n jäseniä.

Vuonna 1935 seuraan liittyi 29.7.1921 syntynyt Olavi Mäenpää, josta tuli erinomainen juoksija. Mäenpää oli alle 18-vuotiaana jo vuonna 1939 HK-T:n joukkuessa TUL:n viestimestari miesten 4x1500 m:llä. Sodan jälkeen hänestä tuli myös TUL:n suunnistusmestari. Samanaikaisesti hänen yleisurheiljan uransa kentien huipentui Lontoon olympiakarsintojen 5000 m:llä aikaan 14.58,0, jolla kisalippu ei jäänyt mahdottoman kauas. Mäenpää siirtyi Helsingin Suunnistajiin, mikä lakonisesti todettiin HK-T:n johtokunnassa 10.11.1950 (pj. Löfberg, jäsenenä mm. Helge Nygren). Mäenpään pitkä ura jatkuu edelleen HS:ssa H80-sarjassa. Se on tuonut Jukolan voittoja ja kymmeniä SM-mitaleja eri ikäsarjoissa.

Kuriositeettina mainittakoon, että 24.2.1950 seuraan oli liittynyt Annikki Tähti- niminen tyttö.

Voitto Jalava (s. 11.5.1934) tuli HK-T:n jäseneksi 1.7.1939. Tämä huippusprintteri tuli sodan jälkeen vahvistamaan Jyryn rivejä, joskin vauhti hiipui varsin nuorena.

Myöhempi urheiluprofessori Helge Nygren (s. 30.10.1924) tuli HK-T:n jäseneksi 15.7.1939. Hänen monipuolinen urheilija- ja järjestöuransa kehittyi mittavaksi vuisikymmenten varrella.

Jyryläiseksi HK-T:ssa kasvoi myös Voitto Sulander (s. 1.1.1928, seuraan 1.10.1940), aivan saman mittakaavan urheilija ja urheilupersoona, toki ainakin toistaiseksi ilman professori-titteliä.

HK-T:n riveistä 40- ja 50- luvuilta liittyneinä löytyvät (aivan poimintoina) myöhempi suunnistaja Yrjö Teeriaho (Rasti-Veikot ja XYZ), Olavi Dahl, Raimo ja Reijo Vartia, Pauli Burman, Risto Sänkiaho, Rauli Helen, myöhempi fakiiri Verner Viillos jne. Luonnollisesti monia suunnistajia alkoi 1940-lähtien kehittyä seurassa, josta tulikin sanotaan vaikka "jyryä parempi" suunnistusseurana. Ero ei ollut välttämättä suuri mutta selvä. Niin selvä se oli, että jätettyään Jyryn "uppoavan suunnistuslaivan" Pentti Haapalahti (s. 1935) liittyi vuosiksi 1957-59 HKT:n riveihin, josta pienen Eräkärpät-koukkauksen jälkeen päätyi Matinkylän Akillekseen vuosiksi 1961-1979. HK-T:ssa Pena oli päässyt jo SM-viestien ja Jukoloiden makuun. Jyryyn Pena tuli takaisin 1980, joten Jyry-vuosia on kertynyt 33 vuodesta 1946 lähtien, vaikka välillä onkin ollut näitä välivuosia.

Jyryn juoksija-suunnistaja Arvo Olkkonen (s. 1933) sinnitteli suunnistuksen loputtua Jyryssä kuitenkin pari vuotta TUL:n suunnistusjaoston jäsenenä, vaikka "joukot" ympäriltä olivat huvenneet pääosin Tuomarilan Urheilijoihin. Kuriositeetina mainittakoon, että Arvon ratamestarikortti roikkui tilastoissa vuosia pitäen Jyryn edelleen oikeana suunnistusseurana. Jyryn johtokunnan jäsenenä 6 vuotta ollut Olkkonen siirtyi HK-T:n (1960 lähtien SVUL:n ja TUK:n seura) suunnistajaksi ilmeisesti 1963. Samoihin aikoihin sinne tuli Petäjäveden Petäjäisiä edustanut mutta jo pitkään Helsingissä asunut Reijo Seitajoki (s. 1941), joka tosin viipyi seurassa vain pari vuotta ja liittyi vuonna 1966 perustettuun Mesikämmenet-seuraan. Reijon monipuolinen ja ansiokas Jyry-ura alkoi 1974 ja jatkuu edelleen monella rintamalla. Arvo Olkkonen on nykyään Espoon Suunnistajien riveissä. HK-T:n kanssa Jyryllä on ollut monenlaista yhteistoimintaa ja kilpailua vuosien varrella. Koripallo, yleisurheilu (esim. Zátopek-kisat 1950) ja suunnistus ovat eräitä esimerkkejä. Näistä käsitellään ainakin koripalloa myöhemmin tarkemmin.

HK-T:n jäsenluettoita katsellessa kiintyy huomio siihen, että seuraan liittyneet ovat järjestään olleet Kallion, Sörkan, Alppilan ja Vallilan väkeä. Kyseessä on siis vielä tiiviimmin sama alue, jolta Jyry aikanaan ja osin myöhemminkin on aktiivijäsenensä pääosin saanut. Ilmeisesti Kullervon kanssa HK-T:n jäsenistö menee kutakuinkin yhteen siten, että Kullervon alue on ollut hieman eteläisempi. Myös vertailu Ponnistuksen kanssa on mielenkiintoinen. Suoritamme tätä vertailua myöhemmin tarkemmin ottaen mukaan myös "Sörkan Bisletin" kvartetista HTL:n ja Töölön Vesan.

Lähteitä:
• Urheiluarkisto: HK-T:n historia-aineisto, tärkeimpinä johtokunnan pöytäkirjat
• Muuta aineistoa (mm. Jyryn) määritellään myöhemmin

Teksti: Into Purme