Luonnos: liikuntapaikat historianäyttelyyn
Jyryn historia
Jyryn henkilöitä
Naisosasto - ikuinen ja ikinuori
Jyryn spartakiadipalloilijat 1928
Jyryn jalka- ja jääpallo 1945 jälkeen
Jyryn suunnistus 40-luvulta alkaen
Konkarijuoksijoita 1921
Jyry ja muut seurat
Jyryn hammasratas
ja Alfred Tanner
Jyryn liikuntapaikat
Alppilan mäki
Sörkan Bislet ja Työväen luistinrata
Ravirata, Oulunkylä ja Marathon 1909
Seuratoiminnan arkipäivää 90 vuotta sitten
Tarinoita vuosien varrelta
1. maailmansodan arvet Helsingissä
Jyry ja vuosi 1918
Syökö urheilija?
|
Alppilan mäki
Alppilan hyppyriä valitteli Emil Elo jo liian pieneksi artikkelissaan 1927-vuoden "Jyryn pakinoissa". Mäki häipyikin näyttämältä (purettiin) ennen sotaa- valitettavasti? Jäännöksiä on nähtävissä vieläkin- osin myös kartallamme.
Pitemmän aikaa kuin mäki oli Alppilan kallioilla Alphyddan- ravintola (hyppyrimäen kainalossa, sen eteläpuolella). Tosin ravintola rakennettiin jo 1870 metsästysseuran toimesta. Rakennus paloi (miksi, miten?) 1951 eli samana vuonna kuin vuoristorata avattiin Linnanmäellä.
Alppilan ravintola oli mm. ylioppilaiden (suomenkielisten) paikka. Siellä myös juhlittiin Tukholman olympiajoukkuetta 1912. Hannes ja moni muukin oli joukosta poissa, Hannes jo USA:ssa kotimaassa käymättä. Tilaisuudessa kerättiin kolehti Hanneksen äidille Kuopioon, peräti 400 mk! Paljonko luulette olevan nykyeuroissa? Ei paljonkaan!
Muuten metsästysseurojen aktiivisuus oli suuri juuri 1870 tienoilla. Kovien säiden (nälkävuodet 1867-69) aikana sudet olivat esim. Tampereella tulleet asutuksen äärelle ja vieneet 8 lasta. Helsingissä herrat varmaan keskittyivät lähinnä ketunmetsästykseen Alppilan kallioilla?!
Alppilan mäki on Suomen hiihtourheilun tärkeitä kulmakiviä. Nimittäin ensimmäinen mäkikisa käytiin Suomessa vuonna 1988 Katjanokalla, jossa 4 jalkaa korkeasta hyppyristä kantoi pisin hyppy kokonaista 5,8 m. Kisan voitti norjalainen insinööri K. Nielsen (asui H:gissä) tuloksella 30 mk. Toinen oli Tarkk'ampuja p.Huttunen Kuopio-Karttulasta 20 mk ja 3. Antti Haataja Kajaanista 10 mk. Poikien sarjassa tulokset olivat 20, 17 ja 5 mk. Siis todella MARKKOJA! Ei metrejä tai pisteitä. Maailmanennätys oli tuolloin peräti 23 m (ei markkaa!). Alppilaan hyppyri saatiin 1902. "Pikku-Alppilan" hyppyrissä oli pieni koroke, maksimihyppy 12,5 m. Kaupunki rakensi Alppilan oikean hyppyrin, valtakunnallisen sensaation, 1905- peräti 24 metrin mäen. Kansainvälisissä kisoissa 1906 norjalaiset veivät ensi sijat. Norjassa hypättiin jo 1914 peräti 54 m ja USA:ssa (norjalainen sielläkin) 57 m v. 1917. TUL:n puolella valiteltiin, että mäki oli 1920-luvun alussa pääosin HHS:n hallussa. Kuitenkin jyryläisillä oli kovia mäkimiehiä. Mm. Lauri Leppänen voitti 5 kertaa TULn mäkimestaruuden 1920-luvulla. Emil Elo, Einari ja Ville Leppänen, Sulo Sjölund, "kaikkien lajien" Albert Moll sekä nyrkkeilijä Bruno Ahlberg olivat muita kovia jyryläisiä mäkimiehiä. Ensimmäisissä työläisten talviolympialaisissa Saksan Riesengebirgillä (Oberschreibenhau) Elo voitti estehiihdon, joka oli kisakummajainen. Mäessä ja yhdistetyssä Elo kaatui, kuten mäessä Leppänenkin. "Ei kovin hyvä" hiihtäjä Lauri Leppänen pysyi yhdistetyn hyppynsä pystyssä, joten KULTAMITALI oli selvä! Vrt. Jorma Helin ja talvi 2001.
Lähteet:
- Jyryn historia-, johtokunta- ja jaostolähteet
- Urheilumme kasvot
Teksti: Into Purme
|
